Supermarine Walrus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Supermarine Walrus
Tyyppi Tiedustelu- ja meripelastuskone
Alkuperämaa  Yhdistynyt kuningaskunta
Valmistaja Supermarine
Suunnittelija R. J. Mitchell [1]
Ensilento 21. kesäkuuta 1933
Esitelty 1935
Pääkäyttäjät Royal Air Force, Australian kuninkaalliset ilmavoimat (RAAF)
Valmistusmäärä 746 [1]
Kehitetty mallista Supermarine Seagull[2]

Supermarine Walrus on brittiläinen kaksitaso inen lentovene. Se kehitettiin vuonna 1922 valmistuneen Supermarine Seagullin pohjalta[3] ja se valmistui kesällä 1933. Australia tilasi 24 konetta[4], ja niiden menestyttyä Britannia tilasi 12 katapulttikäyttöön sopivaa lentovenettä.[5] Vuonna 1936 palvelukseen tulleessa konetyypissä oli niin kutsuttu työntöpotkuri, joka sijaitsi takana tasojen peräosassa.[6] Vesitasokoneen miehistön määrä oli 4 henkeä. Sen aseistukseen kuului 2x 7,7 mm Vickers K -konekivääri. Pudotettavaa aseistusta eli pommeja ja syvyyspommeja saattoi esiintyä 230 kg verran.[7] [6] Myöhempiin malleihin lisättiin merivalvontatutka, ja lisätilaukset nostivat koneiden valmistusmäärän 746 kappaleeseen.[1] Konetyypin käyttö päättyi vasta vuonna 1956.[8]

Britannian laivaston ilmavoimissa kone oli tiedustelu- ja meripelastuskoneena.[4] Walrus -vesitasokoneita käytettiin paljon Liittoutuneiden laivastosaattueiden eli Neuvostoliittoon suuntautuvien avustusmerikuljetusten turvaamiseksi tehdyssä meri- ja ilma-alueiden tarkkailussa.[6]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.