Tšernihivin alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tšernihivin alue
Чернігівська область
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Tšernihivin alueen sijainti Ukrainan kartalla
Tšernihivin alueen sijainti Ukrainan kartalla

Koordinaatit: 51.490°N, 31.296°E

Valtio Ukraina
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Tšernihiv
 – suurin kaupunki Tšernihiv (265 471 as.)[1]
Pinta-ala 31 903 km² (3.)
Väkiluku (2021)  ([1]) 976 701 (22.)
Kielet ukraina (virallinen), venäjä (merkittävällä osalla äidinkieli)
BKT (2011) 21 165 milj. UAH[2]
(eli 2,0552 mrd. EUR[3] tai 1,6 % Ukrainan BKT:stä)
 – asukasta kohti 19 357 UAH[2],
noin 1 880 EUR[3] (eli 68 % Ukrainan keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+2
– kesäaika UTC+3
Symbolit
 – lippu Tšernihivin alueen lippu
 – vaakuna Tšernihivin alueen vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus CB, IB[4]
 – ISO 3166 UA-74
cg.gov.ua

Tšernihivin alue (ukr. Чернігівська область, Tšernihivska oblast tai Чернігівщина, Tšernihivštšina) on vajaan miljoonan asukkaan hallinnollinen alue Ukrainan pohjoisosassa. Alueen hallinnollinen keskus on 265 000 asukkaan Tšernihiv.[1][5] Tšernihivin alue rajoittuu idässä Sumyn, etelässä Pultavan ja lounaassa Kiovan alueeseen. Luoteisnaapurina on Valko-Venäjän Homelin alue ja pohjoisessa Venäjän Brjanskin alue.[6][5]

Tšernihivin alue on tärkeä rauta- ja maantieliikenteen kauttakulkureitti: sen kautta kulkevat tärkeimmät valtatiet ja radat Moskovasta, Pietarista ja Minskistä Kiovaan.[5]

Tšernihivin ja Novhorod-Siverskyin kaupungit mainitaan historiallisissa dokumenteissa jo Kiovan Venäjän aikana. 1100-luvulla Tšernihiv oli omana ruhtinaskuntanaan Kiovan jälkeen valtakunnan tärkeimpiä kaupunkeja.[7]

1239 tataarit valloittivat kaupungin. Alue oli seuraavien vuosisatojen aikana osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Moskovan ruhtinaskuntaa ja autonomista Kasakkahetmanaattia ennen kuin siitä tuli osa Venäjän keisarikuntaa. Ukrainan ensimmäisen lyhyen itsenäisyysjakson (1917–21) jälkeen alueesta tuli osa Ukrainan sosialistista neuvostotasavaltaa kunnes Ukraina itsenäistyi vuonna 1991.[7]

Tšernihivin alueella oli vuoden 2020 alueuudistuksen jälkeen viisi piiriä (pайон). Piireissä on yhteensä 16 kaupunkia, 29 kaupunkityyppistä taajamaa ja 1 464 kylää tai muuta asuttua paikkaa.[1]

Tšernihivin alueen kartta 2020 voimaantullein piirijaoin. Nykyiset piirikeskukset vahvennettu. Kartalla on esitetty myös muita paikkakuntia, mm. aiemmat piirikeskukset.

Oheisessa taulukossa on lueteltu alueen piirit asukaslukuineen, pinta-aloineen ja hallintopaikkoineen. Alueen piirikeskuksina toimivat kaupungit ovat Tšernihiv (285 234 as.), Nižyn (66 983 as.), Pryluky (52 553 as.), Novhorod-Siverskyi (12 647 as.) ja Korjukivka (12 409 as.).[1][8][9]

Nimi Ukrainalainen nimi,
kyrillinen
Asukkaita
(2021)[1]
Kaupunki-
laiset
(%, 2021)[1]
Pinta-ala
(km²)[9]
Hallintopaikka
(2021 as.luku)
Sijainti-
kartta
Korjukivkan piiri Корюківський район &&&&&&&&&&088329.&&&&0088 329 &&&&&&&&&&&&&051.070000051,7 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.4 600,9 Korjukivka
(12 409 as.)
Nižynin piiri Ніжинський район &&&&&&&&&0220640.&&&&00220 640 &&&&&&&&&&&&&057.010000057,1 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.7 219,0 Nižyn
(66 983 as.)
Novhorod-Siverskyin piiri Новгород-Сiверський район &&&&&&&&&&063670.&&&&0063 670 &&&&&&&&&&&&&043.040000043,4 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.4 630,4 Novhorod-Siverskyi
(12 647 as.)
Prylukyn piiri Прилуцький район &&&&&&&&&0152632.&&&&00152 632 &&&&&&&&&&&&&061.010000061,1 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.5 210,8 Pryluky
(52 553 as.)
Tšernihivin piiri Чернігівський район &&&&&&&&&0451430.&&&&00451 430 &&&&&&&&&&&&&077.050000077,5 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.10 203,9 Tšernihiv
(285 234 as.)

Tšernihivin alueen sisälle jää enklaavina siihen kuulumaton Slavutytš, joka rakennettiin vuosina 1986-1988 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen saastuneelta alueelta evakuoitujen ihmisten asuinpaikaksi, mutta joka kaupunki kuuluu hallinnollisesti Kiovan alueeseen.

Suurin osa Tšernihivin alueesta on Dnepr-joen valuma-alueen viljavaa ja osin soista tasankoa. Kesäisin keskilämpötila on 18–19 celsiusastetta, talvella noin –7 astetta. Vuotuinen sademäärä on noin 570 mm. Alueen kasvukausi on noin 190–200 vuorokautta. Ukrainan halki virtaava Dnepr-joki on alueen luontainen länsiraja. Tšernihivin alue pohjoinen raja on samalla Ukrainan ja Valko-Venäjän valtakunnanraja. Dnepr-joen sivuhaara Desna virtaa alueen halki idästä länteen, ja on sen merkittävin vesireitti. Tšernihivin alueesta noin 20 % on metsän peittämää.[7]

Tšernihivin alueen väkiluku on 2,3 prosenttia Ukrainan väestöstä.[1] Vuoden 2021 väestönennusteen mukaan Tšernihivin alueella oli 976 701 asukasta, joista 642 237 asui kaupunkikeskuksissa ja 334 464 maaseudulla.[7] Vuoden 2001 väestölaskennassa 93,5 % alueen väestöstä oli etniseltä taustaltaan ukrainalaisia.[10]

1900-luvulla Tšernihivin alue kärsi kahdesta vakavasta väestökadosta. Vuosien 1932–1933 Josif Stalinin politiikan aiheuttaman holodomor-nälänhädän aikana alueen väkiluku laski noin kahdesta miljoonasta 1 777 000 asukkaaseen. Myös toinen maailmansota oli alueelle kova isku, ja vuonna 1959 alueen väkiluku oli 1 554 000 asukasta. Alueen väestömäärä on laskenut hitaasti 1960-luvulta lähtien yhteiskuntarakenteen muutoksen seurauksena. Varsinkin maaseutu on tyhjentynyt hitaasti ihmisistä sisäisen muuttoliikkeen vuoksi, eikä alueen kaupunkien väkiluvun lievä kasvu ole riittänyt kompensoimaan väestön vähenemistä. Nykyisin Tšernihivin alue on harvimmin asuttu kaikista Ukrainan hallintoalueista.[7]

Tšernihivin alueen osuus Ukrainan vuoden 2011 BKT:stä oli 1,6 prosenttia eli 21,165 miljardia Ukrainan hryvniaa (UAH) tai vuoden lopun virallisella vaihtokurssilla 2,06 miljardia euroa. Jokaista alueen asukasta kohti kansantuotetta syntyi yhteensä 19 357 UAH eli 1 880 euroa. Tämä oli 68 prosenttia Ukrainan keskiarvosta.[2][3] Vuonna 2013 keskimääräinen kuukausipalkka oli alueella eurooppalaisin alhainen 2 504 UAH tai 243 euroa, mikä oli alle Ukrainan keskiarvon (296 euroa).[11][12]

Panoraamakuva Rudkivkasta Tšernihivin alueella
  1. a b c d e f g h Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.4.2022. Viitattu 27.1.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
  2. a b c Valovyi rehionalnyi produkt (Ukrainan alueellisten BKT:den arvot 2004-2011) 2014. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 9.3.2014. (englanniksi)
  3. a b c Official exchange rates of foreign currencies - Set the following official exchange rates of Hryvnia against Foreign Currencies - 31.12.2011 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2011) The National Bank of Ukraine, bank.gov.ua. Viitattu 9.3.2014. (englanniksi)
  4. V Ukrajini zminjatsja avtomobilni deržnomery 12.2013. News One, newsone.com.ua. Arkistoitu 11.2.2022. Viitattu 11.2.2022. (ukrainaksi)
  5. a b c Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  6. ЧЕРНІГІВСЬКА ОБЛАСТЬ соціально-економічний паспорт (Tšernihivin alueen sosiaalis-taloudellinen yhteenveto) Tšernihivin alue, cg.gov.ua. Arkistoitu 19.11.2011. Viitattu 27.3.2012. (ukrainaksi)
  7. a b c d e 2021 Number of Present Population of Ukraine, as of January 1. State Statistic Service of Ukraine, 2021. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi),(ukrainaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Tšernihivska oblast - Zahalna informatsija decentralization.gov.ua. Viitattu 27.1.2022. (ukrainaksi)
  9. a b Tšernihivska oblast - Rayony decentralization.gov.ua. Arkistoitu 7.1.2023. Viitattu 27.1.2022. (ukrainaksi)
  10. Chernihiv oblast www.encyclopediaofukraine.com. Canadian Institute of Ukrainian Studies (CIUS). Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
  11. Time series of avarage monthly wages by region (1995-2013) (Keskimääräisen kuukausipalkane kehitys Ukrainassa alueittain 2004-2011) 2014. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 9.3.2014. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  12. Official exchange rates of foreign currencies - Set the following official exchange rates of Hryvnia against Foreign Currencies - 31.12.2013 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2013. 100 EUR= 1029.8053 UAH eli 1 UAH= 0,090567 EUR.) The National Bank of Ukraine, bank.gov.ua. Viitattu 9.3.2014. (englanniksi)


Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]