Tämä on lupaava artikkeli.

Temppeliviikuna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Temppeliviikuna
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Mulperikasvit Moraceae
Suku: Viikunat Ficus
Laji: religiosa
Kaksiosainen nimi

Ficus religiosa
L., 1753

Katso myös

  Temppeliviikuna Wikispeciesissä
  Temppeliviikuna Commonsissa

Temppeliviikuna (Ficus religiosa) – myös pyhäviikuna, pipal tai bodhipuu – on pitkäikäinen, kesävihanta puu, joka kuuluu mulperikasvien (Moraceae) heimoon ja viikunoiden (Ficus) sukuun. Temppeliviikunalla on uskonnollista merkitystä sekä buddhalaisuudessa että hindulaisuudessa.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoria kukintolapakoita.

Temppeliviikuna on aluksi päällyskasvi, mutta juurtuu iän myötä maahan ja kasvaa 15–25 metriä korkeaksi, leveälatvaiseksi puuksi.[2] Sillä on leveät, harmaanruskeat oksat, jotka ovat nuorena hienokarvaiset.[3][2] Runko on 30–50 senttimetriä paksu ja harmaa kuori sileä tai pystysuunnassa uurteinen.[2]

Nahkamaiset lehdet ovat soikeat tai kolmiomaiset ja kasvavat 9–17 senttimetriä pitkiksi ja 8–12 senttimetriä leveiksi. Ehyt- tai mutkalaitainen lehtilapa on hertta- tai kiilatyvinen ja pitkäsuippuinen tai otakärkinen. Lavan alapinta on vaaleampi kuin kiiltävän tummanvihreä yläpinta ja keskisuonen molemmin puolin on 2 tyvisuonta ja 5–7 sivusuonta. Ohut lehtiruoti on vähintään yhtä pitkä kuin lehtilapa ja kiinnittynyt puuhun nivelellä. Kiinnittymiskohdassa on pienet, soikeat korvakkeet, joiden kärjet ovat suippoja.[2]

Temppeliviikuna kukkii maalis–huhtikuussa. Sen pienet hede- ja emikukat kätkeytyvät mehevien, vihreiden kukintolapakoiden eli viikunoiden sisälle. Sileäpintaiset, litteän pallon muotoiset lapakot ovat 1–1,5 senttimetrin mittaiset ja soikeiden suojuslehtien peittämät. Ne ovat kiinnittyneet yksittäin tai pareittain puun lehteviin oksiin.[2]

Temppeliviikunan pölyttämiseen on erikoistunut tietty viikunapistiäislaji, jonka tieteellinen nimi on Blastophaga quadraticeps.[3] Pistiäisnaaraat tunkeutuvat nuorten kukintolapakoiden sisälle lapakon päässä olevasta aukosta ja pölyttävät emikukat laskiessaan niihin munansa.[4] Pölytyksen jälkeen lapakot kypsyvät touko–kesäkuussa punaisten pilkkujen täplittämiksi sinipunaisiksi hedelmiksi ja samanaikaisesti pistiäisen munista kehittyy ensin toukkia ja lopulta täysikasvuisia pistiäisiä.[3][2][4] Pistiäiskoiraat kaivavat hedelmän seinämiin aukkoja, joiden kautta siitepölyä ja hedelmöittyneitä munia kantavat naarat voivat lähteä etsimään uusia lapakoita muniaan varten.[4]

Temppeliviikuna kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Intiassa, Nepalissa, Pakistanissa sekä Indokiinassa, mutta on levinnyt ihmisen mukana muuallekin, kuten Yhdysvaltoihin ja Israeliin.[3][2]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temppeliviikuna menestyy kaikkialla tropiikissa 1 500 metrin korkeudelle saakka.[3]

Temppeliviikuna kulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Buddhalaiset pitävät sitä pyhänä, sillä Siddhartha Gautaman sanotaan saavuttaneen nirvanan mietiskeltyään kuusi vuotta bodhipuun varjossa. Hindut puolestaan liittävät temppeliviikunan naisten hedelmällisyyteen ja uskovat, että Vishnu-jumala syntyi sen juurella.[3]

  1. Lakhey, P., Pathak, J., IUCN SSC Global Tree Specialist Group & Botanic Gardens Conservation International (BGCI): Ficus religiosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Ficus religiosa Flora of China. eFloras.org. Viitattu 11.5.2010. (englanniksi)
  3. a b c d e f Starr, Forest & Starr, Kim & Loope, Lloyd: Ficus religiosa (pdf) tammikuu 2003. United States Geological Survey – Biological Resources Division. Viitattu 12.5.2010. (englanniksi)
  4. a b c Galil, J. & Snitzer-Pasternak, Yehudit: Pollination in Ficus Religiosa as connected with the structure and mode of action of the pollen pockets of Blastophaga quadraticeps New Phytologist. John Wiley & Sons, Inc. Viitattu 21.6.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]