Teremnoi-palatsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Terem-palatsin julkisivu

Terem-palatsi tai Teremnoi-palatsi (ven. Теремной дворец, Teremnoi Dvorets) on historiallinen rakennus Moskovan Kremlissä, joka oli Venäjän tsaarien pääasiallinen asunto 1600-luvulla. Sen nimi on johdettu kreikan sanasta τέρεμνον (eli "asunto"). Nykyisin rakennus kuuluu osana Venäjän presidentin virka-asuntoon eikä ole avoinna yleisölle.[1]

Iivana III:n määräyksestä italialainen arkkitehti Aloisio da Milano (Alevisio Novi) suunnitteli paikalle ensimmäisen kuninkaallisen palatsin vuosina 1499-1508. Rakennuksesta on säilynyt vain pohjakerros, ensimmäinen Romanov-suvun tsaari Mihail Fjodorovits rakennutti palatsin kokonaan uudelleen vuosina 1635-1636 muurarimestari Bažen Ogurtsovin, Antip Konstantinovin, Trefil Šarutinin ja Larion Ušakovin rakentamana.[1]

Rakennuskompleksi ja huonejako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pajareiden koroke, Fjodor Aleksejev 1810-luku

Uutta rakennusta ympäröivät lukuisat lisärakennukset ja ulkorakennukset, kuten Pajareiden koroke, Kultainen portaikko, Kultainen kuisti sekä useita torneja. Palatsikompleksiin kuuluu myös useita aikaisemmin rakennettuja kirkkoja, kuten Neitsyt Marian syntymän kirkko 1360-luvulta.

Palatsissa on viisi kerrosta. Kolmannessa kerroksessa asuivat tsaaritar ja hänen lapsensa, neljännessä olivat tsaarin yksityishuoneet. Ylimmässä telttakattomaisessa kerroksessa pajariduuma kokoontui. Julkisivu on verhottu kokonaan tiilellä ja värillisillä laatoilla sekä maalattu kirkkaan punaisella, keltaisella ja oranssilla. Myös sisätilat oli maalattu, mutta alkuperäiset seinämaalaukset tuhoutuivat peräkkäisissä tulipaloissa, erityisesti Napoleonin sodan vuoden 1812 suuressa tulipalossa.

Terem-palatsi vuonna 1839
Terem-palatsi 1780-luvulla

Terem-palatsin kolmea kerrosta ympäröi avoin galleria eli pylväskäytävä. Keskimmäisen kerroksen gallerian sisäänkäynti suljettiin myöhemmin Kultaisella ristikolla, joka on ainutlaatuinen esimerkki sepäntyöstä. Terem-palatsin itäpuolella on Kultainen etukuisti, joka johtaa toiseen kerrokseen tsaarin asuintiloihin. Keskellä rakennusta sijaitsevaa telttakattoista teremiä (ullakkokerros), ympäröi avoin ulkotila eli ylempi kivipiha.[1]

Terem-palatsin toinen kerros

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläinen perinteinen puuarkkitehtuuri näkyy rakennuksen porrastetussa rakenteessa, jossa ovat avoimet galleriat, terassit, kuistit ja portaat. Se edustaa kuitenkin uudenlaista tiilistä kerrostaloa, ja uutta on sisätilojen enfiladi huonejako eli yhdessä rivissä toisiinsa avautuva huonetilasarja, josta tuli tyypillinen myöhemmille palatseille.[1]

Terem-palatsi vas. ja oik. edessä Vapahtajan kirkko metsässä (Спас на Бору), Fjodor Aleksejev n. 1800

Monimutkainen jäsentely ja rikas julkisivukoristelu tekevät palatsista poikkeuksellisen koristeellisen: profiloidut pilasterit ikkunoiden välissä, kaiverruksilla ja majolikalla koristellut reunalistat, monimutkaiset valkokivikehyksiset punnuskaaret ja päätykolmiot, joissa on veistettyjä koristeita, laatat ja kaiverrukset avointen gallerioiden eli pylväskäytävävien suojaseinien koristeellisissa tiilissä ja kullattu katto, jotka kunnostettiin restauroinnissa vuosina 1966-1969. Kokonaisuudessaan palatsi antaa korumaisen vaikutelman.[1]

Terem-palatsi keskellä, vas. IIvana Suuren kellotorni, oik. Tainitskaja torni.

Alkuperäiset sisätilat, lukuun ottamatta yksittäisiä katkelmia, eivät ole säilyneet. Ne luotiin uudelleen 1600-luvun tyyliin taidemaalari Fjodor Solntsevin johdolla vuosina 1836-1837. Myöhemmin Kremlin suuren palatsin rakentamisen vuoksi tämä rakennusmuistomerkki sisällytettiin uuteen palatsimaisten rakennusten kompleksiin.[1]

  1. a b c d e f Museums of the Moscow Kremlin: ARCHITECTURAL ENSEMBLE OF THE MOSCOW KREMLIN kremlin-architectural-ensemble.kreml.ru. Viitattu 21.6.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]