Titulaaripiispa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Titulaaripiispa on katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa piispa, joka tosin on vihitty piispaksi ja jolla mahdollisesti on myös arkkipiispan arvo (n.k. titulaariarkkipiispa), mutta joka ei johda ”aitoa” hiippakuntaa. Kyseessä on siis arvonimi.

Titulaaripiispat toimivat katolisessa kirkossa hiippakuntien apulaispiispoina, Rooman kirkon kuurian virkailijoina tai Pyhän istuimen palveluksessa lähettiläinä eli nuntiuksina. Myös eläkkeelle siirtyvälle piispalle voidaan antaa titulaarihiippakunta, jos hänellä ei vielä ole sellaista.

Titulaaripiispat vihitään muodollisesti entisten, käytännössä ei enää olemassa olevien "kadonneiden" hiippakuntien piispoiksi. Kyseessä ovat yleensä hiippakunnat, jotka sijaitsevat ”uskottomien alueilla” (lat. in partibus infidelium) eli alueilla, jotka myöhäisantiikin aikana olivat kristillisiä, mutta jotka nykyään ovat islamilaisia. Tällaisia alueita ovat ennen muuta Lähi-itä, Vähä-Aasia ja Pohjois-Afrikka. Toinen ryhmä titulaarihiippakuntia ovat vanhat Italiassa sijainneet hiippakunnat, jotka nykyään ovat käytännössä pieniä paikallisseurakuntia. Katolisessa kirkossa on noin 2 000 titulaarihiippakuntaa, mutta niitä kaikkia ei ole jaettu.

Titulaaripiispuus voi olla katolisessa kirkossa myös tapa sijoittaa uudelleen epämieluisa piispa. Tunnetuin esimerkki tällaisesta on ranskalaisen Évreux’n entinen piispa Jacques Gaillot, joka vapautettiin tehtävistään hiippakuntapiispana liian vapaamielisten mielipiteidensä takia. Hänestä tehtiin nykyisessä Algeriassa sijainneen, mutta jo 400-luvulla hävitetyn ja autiomaan hiekkaan hautautuneen Partenian titulaaripiispa.

Myös ortodoksinen kirkko tuntee titulaaripiispuuden, mutta siellä sen käyttö on selvästi katolista kirkkoa harvinaisempaa. [1] Ortodoksessa perinteessä titulaarihiippakunta voidaan antaa eläkkeelle siirtyvälle piispalle. Suomen ortodoksinen arkkipiispa Johannes sai eläkkeelle siirtyessään titulaarihiippakunnakseen kirkkohistoriallisesti äärimmäisen merkittävän Nikean. Hänen arvonimensä oli tällöin "Korkeasti Pyhitetty Nikean metropoliitta ja Bithynian eksarkki Johannes".