Tony Garnett

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tony Garnett (3. huhtikuuta 193612. tammikuuta 2020[1]) oli brittiläinen televisio- ja elokuvatuottaja, joka teki myös joitakin käsikirjoituksia ja ohjauksia ja aloitti uransa näyttelijänä. Hän tuli tunnetuksi 1960-luvun keskivaiheilta alkaneesta tiiviistä yhteistyöstä ohjaajien Ken Loach ja Roland Joffé sekä näytelmäkirjailija Jim Allenin kanssa. Garnett tuotti BBC:lle monia keskustelua herättäneitä draamaelokuvia yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten asunnottomuudesta (Tule kotiin, Cathy, 1966), mielenterveysongelmista (Family Life – varttumisen tuska, 1971) ja kouluongelmista (Poika ja haukka, 1969).

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Birminghamissä työväenluokan perheeseen syntynyt Garnett opiskeli psykologiaa Lontoossa ja jatkoi siellä jo lukiossa alkanutta näytelmäharrastustaan useissa teatteriseurueissa. Valmistuttuaan hän näytteli BBC:n televisiodraamoissa ja tapasi ohjaaja Ken Loachin, josta tuli hänen tärkeä yhteistyökumppaninsa vuosiksi. Laittomaan aborttiin ajautuvasta nuoresta naisesta kertova Up the Junction (1965) oli heidän ensimmäinen yhteinen tuotantonsa, joka herätti kohua realistisuudellaan ja nosti keskustelun abortin sallimisesta. Samaa linjaa jatkoi rankka Tule kotiin, Cathy (1966), joka aloitti keskustelun asunnottomuusongelmasta. Se palkittiin tuoreeltaan Prix Italialla, ja vuonna 2000 British Film Instituten kyselyssä tv-ammattilaiset valitsivat sen kaikkien aikojen toiseksi parhaaksi brittiläiseksi televisio-ohjelmaksi komediasarjan Pitkän Jussin majatalo jälkeen[2]. Vuoden 1967 skitsofreniasta kertova tv-näytelmä In Two Minds tuotettiin uudelleen teatterielokuvaksi Family Life – varttumisen tuska (1971). Käsikirjoittajina Garnettin tuotannoissa olivat etenkin Jim Allen mutta myös Nemone Lethbridge, Leon Griffiths, Charles Wood, Peter Nichols, Tony Parker ja David Mercer. Loachin ohella niitä ohjasivat James MacTaggart, John Mackenzie, Christopher Morahan, Roy Battersby, Les Blair ja Anthony Page. Garnett auttoi alkuun myös Mike Leigh’n ohjaajauran. 1960-luvun lopulla Garnett jätti BBC:n ja ryhtyi työskentelemään kollegojensa kanssa perustamansa Kestrel Films -yhtiön kautta, joka sai tuulihaukkaa tarkoittavan nimensä Ken Loachin läpimurtoelokuvasta Poika ja haukka (Kes, 1969). Joitakin vuosia myöhemmin Garnett kuitenkin palasi BBC:n palkkalistoille.[3]

Valtaosan 1980-luvusta Garnett työskenteli Yhdysvalloissa elokuvatuottajana. Suomessakin VHS-videona julkaistun, Yhdysvalloissa tehdyn elokuvan Handgun (1983) hän on myös käsikirjoittanut ja ohjannut. Elokuva kertoo raiskatuksi tulleen naisen kostosta.[4]. Garnett palasi Britanniaan 1990-luvun taitteessa, jolloin televisiomaisema oli sielläkin muuttunut kaupallisemmaksi. Hän tuotti tuolloin monia television draamasarjoja, muun muassa Suomessakin nähdyn Elämää Ballykissangelissa.[3]

Vuonna 2016 julkaistiin Garnettin omaelämäkerta The Day the Music Died: A Life Lived Behind the Lens (ISBN 9781472122735).

  1. Skopeliti, Clea: Tony Garnett, TV and film producer, dies aged 83 TV & Radio. 12.1.2020. The Guardian. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)
  2. Duguld, Mark: Cathy Come Home (1966) BFI Screen Online. British Film Institute. Viitattu 30.10.2018. (englanniksi)
  3. a b Cooke, Lez: Garnett, Tony (1936-) BFI Screen Online. British Film Institute. Viitattu 30.6.2019.
  4. Handgun (1983) Elonet.
  5. Kajava, Jukka: Etevä opiskelijakuva. Helsingin Sanomat, 28.5.1976, s. 51. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  6. Kajava, Jukka: Äidin pakkotyö. Helsingin Sanomat, 20.3.1976, s. 35. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  7. Luoto, Markku: Kahden hienon brittinäytelmän ilta. Helsingin Sanomat, 7.5.1979, s. 39. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]