Ukrainan maakaasukysymys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Punaisella Venäjältä Länsi-Eurooppaan kulkevat nykyiset ja suunnitellut (katkosviivalla) kaasuputket

Ukrainan maakaasukysymys on kiistanaihe Ukrainan valtion ja Venäjän valtio-omisteisen kaasu-yhtiön Gazpromin välillä. Se on puhjennut konflikteiksi vuodenvaihteessa 2005–2006, lokakuusta 2007 maaliskuuhun 2008 ja uudelleen vuodenvaihteessa 2008–2009.

Koska iso osa Keski- ja Kaakkois-Euroopan käyttämästä kaasusta tulee Ukrainan kautta Venäjältä, kriisi on laajentunut koskemaan myös muita valtioita sekä 2006 että 2009.

Ukraina on energiahuollossaan riippuvainen Venäjän toimittamasta maakaasusta. Maiden välillä on ollut kasvavaa erimielisyyttä kaasun hinnasta. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Ukraina joutui maksamaan öljystä maailmanmarkkinahintaa, mutta Venäjä myi sille maakaasua huomattavasti halvemmalla kuin Länsi-Eurooppaan. Osa alennuksesta oli palkkiota Ukrainalle maakaasuputkesta, joka kulkee Ukrainan halki EU-maihin, mutta myös poliittiset syyt vaikuttivat asiaan.

Vuonna 2005 Gazprom ilmoitti kaasun hinnan nousevan 50 dollarista 230 dollariin tuhannelta kuutiometriltä. Ukraina kieltäytyi maksamasta, Venäjä katkaisi kaasun tulon 1. tammikuuta 2006. Kiista ratkaistiin perustamalla Gazpromin ja ukrainalaisten liikemiesten omistama Sveitsiin rekisteröity Rosukrenergo-yhtiö, joka välitti Ukrainaan turkmenistanilaista ja venäläistä kaasua Venäjän putkistojen kautta keskihintaan 95 dollaria.[1]

Vuoden 2008 aikana Ukraina maksoi kaasustaan keskimäärin 179,50 US$ tuhannelta kuutiometriltä, alle puolet sen kuin Länsi-Euroopan maat. Uusista hinnoista käytiin neuvotteluja loppuvuonna 2008, jolloin Venäjä tarjosi kaasua hintaan 250 US$/1000 m³.[2]

Vuoden 2009 alussa Venäjä lopetti kaasun toimitukset Ukrainaan. Syyksi se sanoi maksamattomat velat. 6. tammikuuta 2009 kaasun tulo lakkasi monissa Kaakkois-Euroopan maissa, jotka saavat kaasunsa Ukrainan kautta.[3]

7. tammikuuta Venäjän sulki kokonaan kaasuhanat Ukrainaan ja syytti sitä kaasun varastamisesta.[2]

10. päivä Venäjän, Ukraina ja EU sopivat EU:n tarkkailijoiden lähettämisestä Ukrainaan valvomaan kaasun virtausta.[4] Ukraina oli kuitenkin lisännyt sopimukseen lisäyksen, jota Venäjä ei voinut hyväksyä ja se joutui allekirjoittamaan sopimuksen uudelleen.[5] Tiistaina 13. tammikuuta Venäjä ilmoitti avanneensa kaasuhanat, mutta kaasua ei silti virrannut EU:hun asti. Ukraina vetosi siihen että "kaasulle on valittu teknisesti monimutkainen reitti", joka tekisi omat toimitukset mahdottomiksi, ja epäedullisiin kauttakulun ehtoihin.[6] Asian ratkomiseksi ehdotettiin huippukokousta Venäjän, Ukrainan ja EU:n välille.[7] Venäjän ja Ukrainan pääministerit pääsivät sopimukseen kaasukriisistä 18. tammikuuta käydyissä neuvotteluissa Moskovassa. Gazpromin ja Naftogazin laatiman sopimuksen mukaan Ukraina saa maakaasua 20 % halvemmalla kuin EU ja Venäjä saa kuljettaa maakaasua Ukrainan läpi viime vuoden hinnalla. Kaasutoimitukset on määrä aloittaa välittömästi, kun sopimus on allekirjoitettu.[8] Kremlin mukaan Ukrainan kaasun hinnaksi tulisi noin 380 US$/1000 m³.[9]