Valko-Venäjän ja Euroopan unionin rajakriisi 2021

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siirtolaisten reittejä Valko-Venäjälle ja sieltä eteenpäin.

Valko-Venäjän ja Euroopan unionin rajakriisi on Valko-Venäjän ja sen naapurimaiden välinen siirtolaiskriisi, jossa kymmenet tuhannet siirtolaiset pääasiassa Irakista ja Afrikasta pyrkivät Liettuaan, Latviaan ja Puolaan Valko-Venäjän rajojen kautta. Kriisin laukaisi Valko-Venäjän ja Euroopan unionin suhteiden vakava heikkeneminen Valko-Venäjän vuoden 2020 presidentinvaalien, vuosien 2020–2021 mielenosoitusten, Ryanairin lennon 4978 ja Krystsina Tsimanouskajan pakkopalauttamisyrityksen seurauksena.

Kriisi alkoi alkukesästä 2021, kun Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka uhkasi tuoda Eurooppaan siirtolaisia ja huumeiden salakuljettajia. Uhkaus johtui EU:n pakotteista, jotka se asetti Ryanairin lennon kaappauksen seurauksena.[1] Valko-Venäjää on syytetty siirtolaisten kuljettamisesta ja avustamisesta rajalle. Suurin osa heistä on kotoisin Irakista, mutta myös muualta Lähi-idästä sekä Afrikasta.[2] Euroopan unionin mukaan kyseessä on hybridisodan muoto, jossa käytetään siirtolaisia sodankäyntivälineenä.[3]

Heinäkuussa 2021 Liettua julisti hätätilan Valko-Venäjältä rajan yli pyrkivien siirtolaisten suuren määrän vuoksi.[4] Elokuussa 2021 Latvia julisti hätätilan, jolla se varautuu siirtolaisten mahdollisiin rajanylityksiin.[5] Syyskuussa 2021 Puola julisti hätätilan Valko-Venäjän rajalle.[6] Marraskuussa Puola lähetti raja-alueelle tuhansia sotilaita, kun Valko-Venäjältä tuli rajan lähelle tuhansia siirtolaisia. Puola on myös rakentanut rajalle teräslanka-aidan ja hyväksynyt muurin rakentamisen.[7] Saksalaislehti Die Weltin saamien salaisten EU-asiakirjojen mukaan rajan yli pyrkivät siirtolaiset ovat maininneet tärkeimmiksi kohdemaikseen Saksan ja Suomen.[8][9]