Vasamasiilikäs

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vasamasiilikäs
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Valeyökköset Erebidae
Alaheimo: Siilikkäät Arctiinae
Tribus: Aitosiilikkäät Arctiini
Suku: Euplagia
Laji: quadripunctaria
Kaksiosainen nimi

Euplagia quadripunctaria
(Poda, 1761)

Synonyymit
  • Callimorpha quadripunctaria
Katso myös

  Vasamasiilikäs Wikispeciesissä
  Vasamasiilikäs Commonsissa

Vasamasiilikäs (Euplagia quadripunctaria) on värikäs ja melko isokokoinen perhonen. Se kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin II liitteessä mainittuihin lajeihin, joiden suojelemiseksi on perustettava erityisten suojelutoimien alueita ja kuuluu liitteen ensisijaisesti suojeltaviin lajeihin.[1]

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melko kookas perhonen, jonka siipiväli on 46–62 mm ja naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia. Etusiivet ovat tummanruskeat, vihertävällä metallisella hohteella. Siiven etureunasta siiven poikki suuntautuu kolme leveää, vaaleankeltaista juovaa, joista kaksi uloimmaista yhtyvät muodostaen Y-kirjaimen muotoisen kuvion. Perhosen vanhetessa vaalea väri haalistuu. Takasiivet ovat ruosteenpunaiset ja niissä on muutamia tummia laikkuja.[2][3]

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enimmäkseen eurooppalainen perhoslaji, jota tavataan Euroopassa Espanjasta Alpeille ja Turkkiin ja edelleen Lähi-idässä aina Iraniin asti. Pohjoismaissa vasamasiilikäs on tavattu vain kahdesti: Suomessa Kotkassa vuonna 1972 ja Tanskassa Fynin saarella vuonna 2003. Lentoaika on heinäkuusta elokuuhun, joskus aina syyskuuhun saakka.[4]

Rodoksen Petalúdhesissa sijaitseva Perhoslaakso on tunnettu useiden perhoslajien, myös vasamasiilikkäiden, massaesiintymistä.[5]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasamasiilikäs on metsäisten ympäristöjen laji. Perhoset lentävät pääasiassa iltapäivästä yöhön ja monista muista siilikkäistä poiketen käyvät ahkerasti kukilla.[4]

Naaras munii noin 250 munaa ravintokasvin lehtien alapinnoille. Toukka talvehtii.[4]

Polyfagisen toukan ravintokasveihin kuuluu etenkin nokkonen (Urtica dioica), mutta myös ratamot, vadelma, kuusamat, voikukka, peipit, horsmat, euroopanpähkinäpensas sekä jalavat.[6]

  1. Euroopan unionin luontodirektiivi
  2. UK Moths (englanniksi)
  3. Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
  4. a b c Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 418–419
  5. Joukkosielu: vasamasiilikäs (Euplagia quadripunctaria) (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. P.Pakkanen Vasamasiilikäs

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]