Vickers .50″ Mk III -ilmatorjuntakonekivääri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HMS Londonin nelipiippuinen Vickersin 0,5″ ilmatorjuntakonekivääri, 15.–17. lokakuuta 1941.

Vickers .50″ Mk III -ilmatorjuntakonekivääri (engl. Gun, Machine, Vickers, .5-inch, Mk. III)[1] on Vickersin vuodesta 1926 laivastolle valmistama[2] vesijäähdytteinen 12,7 × 81 SR -kaliiperinen[3] konekivääri maavoimien käytössä olleesta .50″ aseesta. Britannian Kuninkaallinen laivasto otti sen käyttöönsä 28. heinäkuuta 1932[1].

Asetta käytettiin yleensä Mark IV-, Mark V- tai Mark VC -jalustalle asennettuna kaksoiskonekiväärinä tai Mark I/Mark I**-, Mark II/Mark II**- tai Mark III -jalustalle asennetuna neljän konekiväärin yhdistelmänä. Aseessa oli ilmatorjuntaan soveltuva rengastähtäin ja 200 patruunan metallihakavyö rullattuna vyösäiliöön. Aseen teoreettinen tulinopeus on 700 laukausta minuutissa.[2] Ase osoittautui toisen maailmansodan aikana tehottomaksi torjumaan akselivaltain metalliverhoiltuja lentokoneita ja siten se korvattiin Oerlikonin 20 millimetrin tykeillä.

  1. a b Gun, Machine, Vickers, .5-inch, Mk. III Vickersmachinegun.org.uk. Viitattu 29.9.2015. (englanniksi)
  2. a b 0.500.50″/62 (12.7 mm) Mark III Navweaps.com. Viitattu 29.9.2015. (englanniksi)
  3. Ammunition Vickersmachinegun.org.uk. Viitattu 29.9.2015. (englanniksi)
Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.