Tämä on lupaava artikkeli.

Victorian putoukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Victorian putoukset
Victorian putoukset vähän sadekauden jälkeen.
Victorian putoukset vähän sadekauden jälkeen.
Sijainti Sambian ja
Zimbabwen raja
Joki Sambesi
Korkeus merenpinnasta 915 m
Korkeus 100 m
Korkein yksittäinen putous 108 m
Leveys 1 708 m
Keskivirtaama 935 m³/s

Victorian putoukset (engl. Victoria Falls) on vesiputous Afrikassa Sambesijoessa Sambian ja Zimbabwen rajalla.[1] Se on maailman ainoa vesiputous, joka on sekä yli kilometrin levyinen että yli sata metriä korkea.[2] Putouksen keskimääräinen korkeus on 100 metriä ja suurin korkeus 108 metriä. Leveydeltään se on noin 1 708 metriä. Se sijaitsee 915 metriä merenpinnan yläpuolella.[3]

Sambesi syöksyy putouksen kohdalla useina uomina sata metriä syvään rotkoon.

Putousten kohdalla Sambesi putoaa itä–länsisuuntaiseen rotkoon. Ensimmäistä rotkoa seuraa vielä seitsemän peräkkäisen itä–länsisuuntaisen rotkon siksakkimainen sarja, jonka joki on uurtanut basalttiin. Rotkot sijaitsevat nykyisten putousten alavirrassa 150 kilometrin matkalla. Näissä rotkoissa putous on aiemmin sijainnut.[3]

Victorian putous vetäytyy hitaasti ylävirtaa kohti. Se on viimeisten 100 000 vuoden aikana rapauttanut kovassa basalttikalliossa olevia pehmeämmällä hiekkakivellä täyttyneitä itä–länsisuuntaisia halkeamia. Kun uusi halkeama on rapautunut, putouksen alle on syntynyt uusi rotko, ja joki on pudonnut siihen leveänä putouksena. Putouksesta ylävirtaan joki uurtaa tiensä pohjois–eteläsuuntaisiin halkeamiin. Kun joki ensin siirtyy virtaamaan tällaiseen kapeaan halkeamaan ja leveä putouslinja on tyrehtynyt, alkaa muodostua uusi itä–länsisuuntainen rotko, ja sen jälkeen putous levenee jälleen.[4]

Parhaillaan joki uurtaa uutta putousta nykyisen putouksen yläjuoksulle Devil’s Cataractiin. Joessa on muitakin uuden putouksen mahdollisia syntypaikkoja.[3]

Juuri ennen jyrkännettä on allas nimeltä Devil's Pool, johon turistit voivat pulahtaa turvallisesti.

Sambesijoen virtaama putouksen kohdalla on keskimäärin 935 kuutiometriä sekunnissa.[1] Virtaama on suurimmillaan huhtikuussa sadekauden lopulla. Pienimmillään virtaama on lokakuussa ja marraskuun alussa. Silloin vettä on niin vähän, että putouksen läpi voi kävellä.[2] Kuivalla kaudella putouksen itäiset osat ovat yleensä kuivina.[1]

Joen virtausnopeus ei kiihdy ennen putousta, vaan putouksen lähestymisen merkkejä ovat jylinä ja sumupilvi. Vedet putoavat pystysuoran jyrkänteen reunalta 25–75 metrin levyiseen rotkoon, jonka kumpikin reunajyrkänne on yhtä korkea. Joki jatkaa kulkuaan 65 metriä leveän kurun kautta, joka sijaitsee putouksen länsipuolen kohdalla. Kurun päässä on allas nimeltä Boiling Pot, ’keittopata’, jossa vedet vellovat ja vaahtoavat tulvan aikana. Heti altaan alapuolella on rautatie- ja autosilta.[1]

Jyrkänteen yläreunalla lukuisat saaret, painaumat ja niemekkeet jakavat joen erillisiin uomiin.[1] Putouksen alapuolella on sademetsää.[3]

Putouksen tuottama sumu näkyy 50 kilometrin päähän Zimbabween ja 30 kilometrin päähän Sambiaan.[3]

David Livingstonen patsas Victorian putousten Zimbabwen-puoleisessa osassa

Skotlantilainen tutkimusmatkailija David Livingstone saapui 17. marraskuuta 1855 putoukselle ensimmäisenä eurooppalaisena ja nimesi sen kuningatar Viktorian mukaan. Paikalliset asukkaat tunsivat toki putouksen entuudestaan ja käyttivät siitä nimeä Mosi-oa-Tunya (suom. jylisevä usva).[5]

Putouksen alavirtaan rakennettiin vuonna 1905 rautatiesilta Bulawayoon. Rautatien valmistumisen jälkeen putouksille alkoi tulla matkailijoita. Britannian siirtomaa-ajan loppuvaiheissa alueella oli sissitoimintaa, joten matkailu alkoi hiipua. Zimbabwen itsenäistyttyä putoukset ovat alkaneet vedota uudestaan turisteihin, ja 1900-luvun lopulla siellä vieraili jo lähes 300 000 ihmistä vuosittain.[2]

Putouksen seudulla kummankin valtion puolella on kansallispuistot, Sambiassa sen nimi on Mosi-oa-Tunyan kansallispuisto ja Zimbabwessa Viktorian putoukset. Unesco nimesi vuonna 1989 putouksen ja kansallispuistot maailmanperintökohteeksi.[1]

  1. a b c d e f Victoria Falls Encyclopædia Britannica. Viitattu 8.1.2020. (englanniksi)
  2. a b c Victoria Falls victoriafallstourism.org. Viitattu 8.1.2020. (englanniksi)
  3. a b c d e Mosi-oa-Tunya / Victoria Falls Unesco. Viitattu 8.1.2020. (englanniksi)
  4. Victoria Falls in the making Zambia Tourism. Viitattu 18.7.2020. (englanniksi)
  5. Victoria Falls World Digital Library. 1890–1925. Viitattu 1.6.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]