Vieno Kari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo uimarista. Nimimerkkiä ”Vieno Kari” käyttäneestä kirjailijasta kertoo artikkeli Airi Koskimies.

Vieno Ester Friström (ent. Kari, o.s. Lind, 25. kesäkuuta 1899 Helsinki7. tammikuuta 1985 Helsinki)[1][2] oli suomalainen uimahyppääjä ja kilpauimari, joka voitti neljä kerroshyppyjen Suomen mestaruutta 1910-luvulla.

Helsingfors Simsällskapia edustanut Kari suoritti uimakandidaatin tutkinnon vuonna 1910 Ursinin uimalaitoksella. Kari osallistui ensimmäisiin kilpailuihinsa Helsingissä heinäkuussa 1912, jolloin hän sijoittui HSS:n juhlakilpailuissa kolmanneksi häviten Tukholman olympialaisten pronssi- ja kultamitalisteille Isabelle Whitelle ja Greta Johanssonille.[1][3] Kari voitti Suomen mestaruuden suorissa kerroshypyissä neljästi peräkkäin 1913–1916. Vuonna 1917 hän sijoittui hopealle Terttu Kainuvaaran jälkeen ja voitti taideuinnin SM-kultaa.[4][5] Vuoden 1918 SM-kisoissa Kari sai hopeaa suorissa hypyissä ja taideuinnissa.

Sisällissodan jälkeen Kari siirtyi työläisseura Helsingin Jyryyn, jonka edustajana hän voitti lukuisia Työväen Urheiluliiton mestaruuksia 1920-luvulla. Hän oli TUL:n mestari kerroshypyissä 1922–1925 ja 1928, taideuinnissa 1920, 1923 ja 1927–1929, 100 metrin vapaauinnissa 1922–1923, 50 metrin vapaauinnissa 1920 ja 1922 sekä 4×50 metrin viestimestari Jyryn joukkueessa 1921 ja 1925.[1]

Kari osallistui vuoden 1925 Frankfurt am Mainin työläisolympialaisiin, joissa hän sijoittui 100 metrin vapaauinnissa neljänneksi ja 200 metrin rintauinnissa seitsemänneksi.[6][7] Vuonna 1928 Kari oli Moskovan spartakiadeissa kerroshyppyjen kolmas.[8] Kari toimi myös opettajan Jyryn uimakoulussa, jossa hänen oppilaisiinsa kuului muun muassa tuleva spartakiadivoittaja Irma Lumivuokko.[1]

Spartakiadimatkansa johdosta TUL:n sosialidemokraattinen johto erotti Karin liiton jäsenyydestä. 1930-luvun alussa hän siirtyi aluksi Helsingin Työväen Uimareihin, kun viranomaiset lakkauttivat Jyryn kommunistilakien nojalla, ja myöhemmin vuosikymmenen puolivälissä takaisin HSS:iin. Vuonna 1935 Kari voitti vielä kerroshyppyjen mestaruuden Helsingin Uimareitten järjestämissä epävirallissa hallimestaruuskilpailuissa Yrjönkadun uimahallissa, ja jatkoi uraansa piiritasolla 1940-luvulle saakka.[9]

Vieno Karin puoliso oli Lauri Kari, jonka kanssa hän avioitui 1919.[10] Lauri Kari kuoli räjähdysonnettomuudessa 1936[11]. Vieno Kari avioitui Johan Adolf Friströmin kanssa 6.4.1944.[12]

  1. a b c d Kenellä suomalaisella urheilijalla on eniten Suomen mestaruuksia?. Työväen Urheilulehti, 7.12.1928, nro 48–49, s. 28. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.9.2020.
  2. Billion Graves fi.billiongraves.international.
  3. Aro, Toivo: Helsingin uimaseuran 25-vuotisjuhla ja kansainväliset uimakilpailut Heinäkuun 19–21 p:inä. Suomen Urheilulehti, 25.7.1912, nro 26, s. 243–245. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.9.2020.
  4. Uinti. Suomen uintimestaruuskilpailut. Suomen Urheilulehti, 7.9.1917, nro 49, s. 760. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.9.2020.
  5. Peltola, Vesa-Matti: Uintiurheilumestaruuksia, joita lajifanitkaan eivät tunnu kunnolla tietävän 2013. Suomen Urheilutietäjät. Viitattu 1.9.2020.
  6. Ensimmäiset työväen olympialaiset. Suomen Sosialidemokraatti, 30.7.1925, nro 17, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.9.2020.
  7. Työväen olympialaisten suuri päivä. Suomen Sosialidemokraatti, 4.8.1925, nro 176, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.9.2020.
  8. Kempas, Martti ; Kempas, Antti: TUL100 – nimiä, tekoja, tapahtumia: 1919–1937 1.3.2019. TUL Aviisi. Viitattu 1.9.2020.
  9. Halliuintimestaruuskisat sujuivat Pekka Tiilikaisen merkeissä. Helsingin Sanomat, 1.4.1935, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.9.2020.
  10. Kihloissa. Helsingin Sanomat, 23.11.1919, nro 318, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.9.2020.
  11. Helsingin Sanomat, 4.11.1936.
  12. http://www.fristrom.net/genealogy/genealogy/01%2000032.htm (Arkistoitu – Internet Archive)