Virginiantupakka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Virginiantupakka
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Kladi: Asteridit
Lahko: Solanales
Heimo: Koisokasvit Solanaceae
Alaheimo: Nicotianoideae
Tribus: Nicotianeae[1]
Suku: Tupakat Nicotiana
Laji: tabacum
Kaksiosainen nimi

Nicotiana tabacum
L.[2]

Katso myös

  Virginiantupakka Wikispeciesissä
  Virginiantupakka Commonsissa

Virginiantupakka eli tupakka (Nicotiana tabacum) on Keski-Amerikasta ja pohjoisesta Etelä-Amerikasta kotoisin oleva koisokasvi, jonka kuivattuja lehtiä on eri tavoin valmistaen käytetty vuosituhansien ajan nautintoaineena ja rituaalien elementtinä. Intiaanit viljelivät alun perin ns. palturitupakkaa (Nicotiana rustica) eli kessua (mahorkkaa) Pohjois-Amerikassa ja virginiantupakkaa Keski- ja Etelä-Amerikassa. Virginiaan laji tuli Länsi-Intiasta eurooppalaisten mukana. Kasvi sisältää myrkyllisiä alkaloideja kuten nikotiinia ja sen rakenteellista isomeeria anabasiinia.[3]

Tupakan kasvatus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virginiantupakka kasvaa 125 cm korkeaksi. Sillä on punaiset, torvimaiset kukat.[4]

Kasvina tupakka pystyy tulemaan toimeen hyvinkin vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa ja suurehko osa sen viljelystä tapahtuukin Yhdysvaltain pohjoisvaltioissa kuten Virginiassa, vaikka aromikkaimpia lajikkeita kasvaakin lämpimimmillä leveysasteilla. Luonnonvaraisena virginiantupakka kasvaa Meksikossa, Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Intiassa. Nicotianaksi tupakkaa on alettu kutsua ranskalaisen diplomaatin Jean Nicot'n mukaan. Hän toi tupakan Ranskaan vuonna 1560.[5]

Nautintoainekäytön lisäksi tupakkaa kasvatetaan koristekasvina, ja Suomen perinnekasviyhdistys pyrkii pitämään tupakan kasvatuksen osaamista elossa.

Pääartikkeli: Tupakka

Tupakkaa viljellään nikotiinipitoisten lehtiensä takia pääasiassa tupakkateollisuuden tarpeisiin, joka tuottaa tupakkatuotteita. Alun perin tupakan käyttö on ollut lääkinnällistä, mutta nykyään kaupoissa myytävä tupakka on täynnä erilaisia synteettisiä aineita lisäämään sen tehoa päihteenä. Tupakalla on hoidettu monia vaivoja kuten ihottumaa, munuaissairauksia, kivunhoidossa ja jopa matoihin. Savukkeiden jälkeen suosituimpia tapoja nauttia tupakasta ovat piippu, sikari, bidi ja suunuuska. Harvinaisempia muotoja ovat nenänuuska ja varsinainen purutupakka.

  1. Stevens, P. F.: Solanaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 14.2.2022. (englanniksi)
  2. ITIS
  3. http://www.inchem.org/documents/pims/plant/nicotab.htm International Programme on Chemical Safety (IPCS), Inchem: Nicotiana tabacum
  4. Exotic garden (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Jean Nicot, after whom nicotine is named Languedoc

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]