Viron Kansanliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viron Kansanliitto
Eestimaa Rahvaliit

Perustettu 29. syyskuuta 1994
Lopetti 24. maaliskuuta 2012
Johto
Toimisto Pärnu mnt. 30-6
Tallinna 10141
Riigikogu
0 / 101
Euroopan parlamentti
0 / 6
Kansainväliset jäsenyydet UEN
Naisjärjestö EPP
Nuorisojärjestö Rahvaliidu Noored
Kotisivu www.erl.ee

Viron Kansanliitto (vir. Eestimaa Rahvaliit) oli agraaritaustainen virolainen puolue. Sen tarkoituksena oli virolaisuuden elinvoiman säilyttäminen maan perustuslain hengessä. Perustuslaki säätää, että Viron tasavalta on luotu takaamaan Viron kansan ja kulttuurin säilyminen läpi aikojen. Puolueen tunnuslause oli: "Viro alkaa kotoa!" ja tunnussymbolina toimi Viron kansalliskukka eli ruiskaunokki. Kansanliitolla oli naisjärjestö (EPP), eläkeläisjärjestö (Tegusad eli Toimeliaat) sekä nuorisojärjestö (Rahvaliidu Noored).

Kansanliittoa johti puoluekokousten välillä puoluevaltuusto, johon kuului puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kunnianpuheenjohtaja, kansanedustajat, ministerit, aluejärjestöjen puheenjohtajat, erityisjärjestöjen puheenjohtajat sekä 15 puoluekokouksen valitsemaa henkilöä. Aluejärjestöjen oli mahdollisuus valita puoluevaltuustoon lisäksi yhden edustajan perusyhdistystensä 300 jäsentä kohden. Hallituspuolueena Kansanliitto oli viisi vuotta, eli huomattavan ajan itsenäisyyden toisesta vaiheesta.

Viron Kansanliitto oli ainoa virolaispuolue, jota ei ole uudelleen 1991 alkaen jatkuneen itsenäisyyden aikana perustettu pääkaupungissa Tallinnassa. Kansanliitto perustettiin Järvamaan Oisussa vuonna 1994 Viron maakansan puolueena (vir. Eesti Maarahvas Erakond). Puolue oli hallituksessa vuosina 1995–1999.

Kansanliitto oli vuonna 1999 muodostettu kokoomuspuolue, jonka muodostettiin Viron maakansan puolueen, Viron maaliiton (vir. Eesti Maaliit) ja Viron eläkeläisten ja perheiden puolueen (vir. Eesti Pensionäride ja Perede Erakond) yhdistyttyä. Vuonna 2002 Kansanliittoon yhdistyi vielä Uusi Viro -puolue (vir. Uus Eesti).

Taustaltaan Kansanliitto oli maaseutupuolue, joka vahvisti asemiaan myös kaupungeissa paikallisesti. Se oli hallituksessa uudelleen 2003–2005 reformipuolueen ja Res Publican kanssa sekä Partsin hallituksen kaaduttua Andrus Ansipin hallituksessa reformi- ja keskustapuolueen kanssa.

Puolue kannatti tukea erityisesti monilapsisille perheille sekä sitä, että Viron maatalous tuottaisi Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan liittyvät Viron kanssa sovitut tuotantokiintiöt täyteen määräänsä saakka. Kansanliitolla oli noin 10 000 henkilöjäsentä, mikä teki siitä jäsenmäärältään maan suurimman puolueen.lähde?

Vuoden 2007 Riigikogun vaalien jälkeen Kansanliitolla oli kuusi kansanedustajaa sekä 755 kunnan- tai kaupunginvaltuutettua 154 kunnassa tai kaupungissa. Vuoden 2011 vaaleissa puolue menetti kaikki edustajanpaikkansa Riigikogussa.

Kansanliitto päätti 24. maaliskuuta 2012 yhdistyä Viron isänmaallinen liike -puolueen kanssa ja muodostaa uuden Viron konservatiivisen kansanpuolueen.