Abstrakti RAM-kone

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Abstraktiksi RAM-koneeksi kutsutaan tietojenkäsittelytieteessä abstraktia konetta, joka kuuluu rekisterikoneiden luokkaan (RAM = keskusmuisti). RAM muistuttaa laskurikonetta (counter machine), mutta siihen on myös lisätty epäsuora osoitus rekisterien avulla.

Sellaisesta versiosta RAM-konetta, joka on yhteensopiva universaalin Turingin koneen kanssa, missä tietokoneohjelma ja data on tallennettu rekistereihin, käytetään lyhennettä RASP (Random access stored program machine). Siinä on toteutettu ns. von Neumannin tietokonearkkitehtuuri. Tämä abstaktin koneen versio on lähinnä tunnettua käsitystä siitä mikä on tietokone.

Yhdessä Turingin koneen ja laskurikoneen kanssa, RAM- ja RASP-malleja käytetään muun muassa laskettavuuden kompleksisuusteoriassa hyväksi. Van Emde Boas (1990) kutsuu näitä kolmea sekä osoitinkonetta "sekventiaalisiksi tietokoneen malleiksi", erotuksena rinnakkaisista RAM-koneista.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Peter van Emde Boas. Machine Models and Simulations sivut 3–66 "Handbbook of Theoretical Computer Science. Volumne A: Algorithms and Complexity, The MIT PRESS/Elsevier, 1990. ISBN 0-444-88071-2 (volume A). QA 76.H279 1990, edit. Leuvin.
Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.