Adolf Emil Melander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adolf Emil Melander.

Adolf Emil Melander (28. helmikuuta 1845 Tukholma13. maaliskuuta 1933 Tukholma)[1] oli ruotsalainen arkkitehti. Hän suunnitteli myös Suomeen joitain rakennuksia, joista tunnetuin on vuonna 1891 valmistunut Helsingin Johanneksenkirkko. Melanderin arkkitehtuuri edustaa kertaustyylejä.

Melanderin isä oli leipuri. Melander suoritti arkkitehtiopintonsa iltakursseilla Tukholmassa sekä arkkitehti James Souttarin oppilaana Aberdeenissa Skotlannissa vuosina 1866–1871. Hän asui muutaman vuoden Yhdysvalloissa työskennellen arkkitehtina New Yorkissa 1871–1872 ja Bostonissa 1872–1875. Hän sai Washingtonin Kongressin kirjaston arkkitehtuurikilpailussa vuonna 1873 toisen palkinnon. Palattuaan Ruotsiin Melander työskenteli Axel ja Hjalmar Kumlienin arkkitehtitoimistossa, kunnes perusti vuonna 1880 Tukholmaan oman arkkitehtitoimiston, jota piti vuoteen 1913.[1]

Melander suunnitteli Tukholmaan muun muassa Kastellholmenin luistelupaviljongin (1882), Bångin talon Sturegatanille sekä Sörensenin eli Fersenin palatsin muutostyöt (1882, yhdessä Helgo Zettervallin kanssa). Muualla Ruotsissa Melanderin suunnittelutöitä ovat muun muassa Luulajan tuomiokirkko (1888), Västervikin Petrinkirkko (1895), Åtvidin uusi kirkko (1879), Wikströmin talo Sundsvallissa (noin 1890) ja Svea-yhtiön talo Göteborgissa (1887).[2][1] Hän suunnitteli myös rautatieasemia Itä-Götanmaalle vuonna 1878 rakennetuille kapearaiteisille rautateille. Melanderin viimeinen työ oli hänen opettajansa Souttarin suunnitteleman ja vuonna 1866 valmistuneen Tukholman englantilaisen kirkon siirto Norrmalmilta Östermalmille vuonna 1909.[1]

Suomessa tunnetuimmat Melanderin suunnittelemat rakennukset ovat uusgoottilainen Helsingin Johanneksenkirkko, josta hän voitti vuonna 1879 kansainvälisen suunnittelukilpailun, Mäntän linnana tunnettu Serlachiuksen tehtaiden johtajan asunto Mäntässä (1896, purettu 1939 tehtaan laajennuksen tieltä[3]) sekä Helsingissä niin sanottu Frenckellin talo Eteläranta 12:ssa (1882, vuoden 1923 korotus Frosterus & Gripenberg)[4].[2]

Kuvia suunnittelutöistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c d Anna von Ajkay: Adolf E Melander (ruotsiksi) Svenskt Biografiskt Lexikon (1985–1987). Ruotsin valtionarkisto. Viitattu 2.9.2017.
  2. a b Nordisk familjebok (1913), s. 18–19 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 2.9.2017.
  3. Mäntän tehtaan rakennukset 1901 Serlachius.fi. Viitattu 2.9.2017.
  4. Kauppatori – kaupunkirakennehistorian selvitys, s. 161 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]