Alfred Tarski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tarski vuonna 1968.
Banachin–Tarskin paradoksi: pallo voidaan hajottaa ja järjestää siten, että syntyy kaksi palloa, joista molemmat ovat yhtä suuria kuin alkuperäinen pallo.

Alfred Tarski (14. tammikuuta 1901 Varsova, Puola26. lokakuuta 1983 Berkeley, Yhdysvallat) oli puolalainen loogikko ja matemaatikko, jolla on ollut myös suuri filosofinen merkitys. Hän oli maailmansotien välisen ajan Varsovan koulukunnan jäsen ja toimi Yhdysvalloissa vuodesta 1939. Hän kirjoitti topologiasta, geometriasta, mittateoriasta, matemaattisesta logiikasta, joukkoteoriasta, metamatematiikasta ja ennen kaikkea malliteoriasta, abstraktista algebrasta ja siihen liittyvästä logiikasta.

Tarskin elämäkerran kirjoittajat Anita ja Solomon Feferman (2004) ovat kirjoittaneet, että hän oli ”yksi kaikkien aikojen suurimmista loogikoista” ja että hän ”muutti yhdessä aikalaisensa Kurt Gödelin kanssa 1900-luvun logiikan kasvot ennen kaikkea totuuden käsitteeseen ja malliteoriaan liittyvillä töillään”.

  • Logic, Semantics, Metamathematics (1956)
  • On the Limitations of Deductive Theories, yhdessä Adolf Lindenbaumin kanssa (1936)
  • Introduction to Logic and to the Methodology of Deductive Sciences (1941)
  • "On the calculus of relations," Journal of Symbolic Logic 6: 73–89 (1941)
  • "The Semantical Concept of Truth and the Foundations of Semantics", Philosophy and Phenomenological Research 4: 341–75 (1944)
  • A decision method for elementary algebra and geometry (1948)
  • Cardinal Algebras (1949)
  • Undecidable theories, yhdessä Mostowskin ja Robinsonin kanssa (1953)
  • Ordinal algebras (1956)
  • "Truth and Proof," Scientific American 220: 63–77 (1969)
  • Cylindric Algebras: Part I, yhdessä Leon Henkinin ja Donald Monkin kanssa (1971)
  • Cylindric Algebras: Part II, yhdessä Leon Henkinin ja Donald Monkin kanssa (1985)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]