Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Artjärven kotiseutuyhdistyksen Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond Artjärven Vuorenmäellä 2006

Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond on ranskalaisen St. Chamondin tykkitehtaan valmistama raskas haupitsi. Suomi osti aikanaan 24 tämäntyyppistä haupitsia Ranskasta. Ne toimitettiin maaliskuun 1940 alkupäivinä Suomeen. Alun perin haupitsi oli Ranskassa suunniteltu vientiä varten, mutta sen pääasialliseksi käyttäjäksi tuli ensimmäisen maailmansodan aikana Ranskan maa-armeija. Haupitseja valmistettiin Ranskassa kaikkiaan vain 360.[1] 155 mm:n väljyys kehitettiin Ranskassa 1874.

Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamondia edeltävää tyyppiä tarjottiin 1911 Meksikon hallitukselle, mutta se ei johtanut kauppoihin. Ranskan hallituskaan ei ostanut sille 1913 esiteltyä edeltävää tyyppiä, koska uskoi edellistä edellisen haupitsityypin, Canon de 155 court Mle 1904 Tir Rapide Rimailhon, riittävän sille. Kuitenkin ranskalaisten tykistönkäyttöperiaate, tykistodoktriini, alkoi muuttua ensimmäisen maailmansodan kestetty vuoteen 1916, kun uuden ajatuksen mukaan haupitsien tuli kyetä aikaisempaa suurempaan tulinopeuteen ennen jalkaväen hyökkäystä. 9. toukokuuta - 15. kesäkuuta 1915 käydyn Artois'n toisen taistelun jälkeen ranskalaiset tutkivat kenttätykistönsä toimintaa, ja totesivat Canon de 155 court Mle 1904 Tir Rapide Rimailhon tulinopeuden riittämättömäksi läpimurrossa. Ranskan marsalkka Joseph Joffre vaati uusia raskaita haupitseja, millä kyettiin ylläpitämään riittävää tulinopeutta ja minkä kantama oli riittävä vähentämään saksalaisen vastatykistön vaikutusta.

Jo kesäkuussa 1915 tilattiin Ranskan armeijalle Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamondia, mutta koska Saint-Chamondin tuotantokapasiteetti oli niin rajallinen, 50 haupitsia kuukaudessa, eivät ensimmäiset tämän tyypin haupitsit ehtineet palvelukseen kuin vasta syksyllä 1916. Sen sijaan Saint-Chamond tuotti lisenssivalmistuksena toisen tehtaan Canon de 155 C modèle 1917 Schneider -haupitseja ensimmäisen maailmansodan loppuun. 1917 esitteli Saint-Chamond uuden parannetun mallin Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamondista, minkä kantamaa oli parannettu Canon de 155 C modèle 1917 Schneiderin tasolle, mutta sitä ei uskallettu ottaa tuotantoon siksi, että ei olisi vaarannettu jälkimmäisen lisenssivalmistusta.

Suomen ostamat haupitsit osoitettiin Raskas patteristo 8:lle, mutta niitä ei ehditty käyttää ennen talvisodan aselepoa. Jatkosodassa tykeillä ammuttiin 42 094 laukausta, mikä tekee laukausten määräksi 24 haupitsia kohden keskimäärin miltei 1 754 laukausta.

Suomeen ostettiin Saksasta samankaltaisia sotasaalishaupitseja Canon de 155 C Mle 1917 Schneidereita 151 asetta kolmessa erässä. Nillä kyettiin ampumaan 9,0 km:n asemesta 11,0 km:n kantamalla.

Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamondin putken pituus on 17,8 kertaa kaliiperi (L/17,8) ja massa 3 040 kg. Ammuksen lähtönopeus on 265 m/s –367 m/s ja kääntökulma ± 2,7 astetta. Tykin korotus on –5 astetta ... +40 astetta ja suurin kantama 6,9 km –9,0 km. Ammuksen massa on 43,0 kg –43,5 kg.

Ranskan tykistökomitea kokoontui 1874 tarkastelemaan Ranskan-Preussin sodan tuloksia, ja päätyi siihen, että Ranskaan tarvitaan noin 140 mm:n – 160 mm:n raskas haupitsi. Tältä pohjalta kehitettiin 155 mm:n kaliiperi raskaille haupitseille. Ensimmäinen tämän tyypin kenttätykki kehitettiin 1877. Tulinopeus, ampumakulmat ja ammusten kantama kehittyivät tyyppi tyypiltä ensimmäisen maailmansodan loppupuolelle saakka.

Haupitsi tai kanuuna väljyys putkipituus kantama kulmat tulinopeus massa ammuksen massa vuosi muuta
Canon de 155 L de Bange Mle 1877 155 27 (kanuuna) 12,7 -10°
+28°
1 2530 40,0 1877 [2] Suomessa 44 kappaletta 155 K/77 (nykymerkintätavalla 155 K 77) ja 4 kappaletta 155/27 BaMK
Obusier de 155 mm C modèle 1881 155 15,5 6,8 -17°
+60°
0,5 2155 43,7 1881
Canon de 155 court Mle 1904 Tir Rapide Rimailho 155 15,5 6,28 -0°
+60°
6 3200 41,0 - 43,0 1904
6 dm polevaja gaubitsa sistemy Schneidera 152 12,5 7,7 - 8,0 2245-2400 1910 Venäjällä Scheiderin lisenssillä valmistettu kuusituumainen
Canon de 155 C Mle 1915 Schneider 155 15 -0°
+42°
3220 1915
Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond 155 17,8 6,9-9,0 -5°
+40°
3 3040 43,0 – 43,5 1915
Canon de 155 C Mle 1917 Schneider 155 15 10,3-11,0 3 3300 43,0 - 43,6 1917

Haupitsi on verrattain lyhytpiippuinen tykki. Tykinputken suhteellinen pituus ilmaistaan siten, että putken pituus jaetaan väljyydellä eli kaliiperilla, mikä on tykinputken sisähalkaisija. Alle 20 millin halkaisijan asepiippuihin viitataan sanalla piippu, ja sitä väljempiin tykeissä sanalla putki. Alle 20 millin aseet ovat usein konekiväärejä, eivät tykkejä nykymielessä. Kantama tarkoittaa ammuksen kantaamaa, tykkitulen ulottuvuutta kilometreissä. Kulmat tarkoittavat alakulmaa, eli sitä, kuinka paljon alaviistoon tykillä voi ampua ja yläkulmaa, kuinka paljon yläviistoon tykillä voi ampua. Tulinopeus tarkoittaa sitä, kuinka monta laukausta minuutissa tykillä voidaan ampua. Massa tarkoittaa koko tykin massaa. Ammuksen massa tarkoittaa tykistökranaatin massaa. Vuosi tarkoittaa tässä ranskalaista suunnitteluvuotta tai lisenssivuotta Venäjällä. Suomen puolustusvoimissa tykkejä ei ole merkitty eikä merkitä suunnitteluvuoden eikä valmistusvuoden mukaan, vaan sen vuoden mukaan, jolloin ne on otettu SUomen puolustusvoimien käyttöön.

Museohaupitseja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainakin yksi Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond on Suomen Tykistömuseossa ja toinen Salpalinja-museoalueella,[1] kolmas Artjärven Vuorenmäen alueella päällikön talon pihalla. Artjärven haupitsin osti Artjärven kunta vuonna 1993 Lievestuoreelta puolustusvoimien varikolta.

Suomessa Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond:sta on käytetty merkintää 155 H/15 eli 155 mm:n haupitsi vuosimallia 1915. Nykyään Suomen puolustusvoimissa merkinnän vuotta tarkoittava osa ei tule valmistusvuodesta, vaan Suomen puolustusvoimien käyttöönottovuodesta, esimerkiksi 155 K 98, jossa 155 tarkoittaa 155 mm:n kaliiperia, "K" kanuunaa ja "98" käyttöönottovuotta 1998.

Ranskassa 155 mm:n raskaita haupitseja käytettiin divisioonan tykistönä vuonna 1940 siten, että neljä tykkiä muodosti patterin ja kolme patteria patteriston.[3]