Fisker Karma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fisker Karma
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Suomi
Valmistaja Fisker Automotive
Valmistusvuodet 2011–2012
Tuotantomäärä alle 2 500[1]
Korimalli neliovinen sedan
Luokka F-segmentti
Full-size
Muotoilija Henrik Fisker
Edeltäjä ei edeltäjää
Seuraaja Karma Revero
Tekniset tiedot
Henkilöluku 4
Teho 2 × 150 kW + 260 hv (2 × sähkömoottori, 2,0 l polttomoottori)
Vääntö 1 300 Nm
Polttoaine bensiini, sähköenergia
Vetotapa takaveto
Vaihteisto automaatti
Kulutus 2,1 l / 100 km[2]
Mitat
Massa 2 400 kg
Pituus 4 970 mm
Leveys 1 984 mm
Korkeus 1 310 mm

Fisker Karma on sarjavalmisteinen plug-in-hybridiauto, joka esiteltiin yleisölle 14. tammikuuta 2008. Autolla voi ajaa 80 km (50 mailia) sähkökäyttöisesti ilman muita voimanlähteitä. Autoon voi polttomoottorin lisäksi saada lisävarusteena aurinkopaneelin, jolla voidaan ladata akkua ja joka toimii ilmastoinnin teholähteenä pysäköitynä. Litiumioniakun lataaminen kestää 230 voltilla noin 3 tuntia ja 115 voltilla noin 6 tuntia (vastaava latausvirta 35 A ja -teho 230 V jännitteellä noin 8 kW). Auton huippunopeus on 201 kilometriä tunnissa ja kiihtyvyys 97 kilometriin tunnissa 5,8 sekuntia. Fisker Karmaa on tilattu Eurooppaan 800 kappaletta. Karman ensimmäiset toimitukset alkoivat 2011 ja tuotantomääräksi suunniteltiin 15 000 autoa vuodessa. Auton hinnaksi Yhdysvalloissa arvioitiin 80 000 dollaria. Autoja koottiin Valmet Automotivella Uudessakaupungissa [3]. Auton tuotanto on ollut seisahduksissa Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalla marraskuusta 2012 alkaen ja se sittemmin lopetettiin. Syynä oli Karman huono myynti.[4] Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos PrivCo on laskenut yhden Karman tuottaneen yhtiölle 400 000 euroa tappiota.[1]

Fiskerin uusi omistaja, Wanxiang Group, ilmoitti helmikuussa 2014 pyrkivänsä aloittamaan auton tuotannon uudestaan vielä saman vuoden aikana. Tulevaisuudessa Wanxiang Group haluaisi siirtää valmistuksen Suomesta Yhdysvaltoihin.[5]

Teknisiä tietoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bensiinimoottoria käytetään ns. sport modessa lisätehona, koska akkujen teho ei yksin riitä sähkömoottoreiden maksimisuorituskykyyn. Lisäksi akkujen tyhjennyttyä n. 80 km ajon jälkeen bensiinimoottoria käytetään kutakuinkin normaalin hybridin tapaan, kuitenkin voima siirretään takapyöriin aina sähkömoottoreiden avulla.

Autossa ei ole vaihteita (paitsi tietenkin eteen/taakse valinta), mutta sen sijaan kuljettaja voi vaihdella kahden toimintatavan välillä. Toinen on Fiskerin kutsuma stealth mode, jossa käytetään ainoastaan akkuja ja sähkömoottoreita. Tällöin auto kulkee lähes äänettömasti korkeintaan n. 150 km/h maksimissaan 80 km:n matkan, kiihtyvyys on myös hieman huonompi, n. 7,5 sekuntia 0–100 km/h. Sport modessa jolloin käytetään polttomoottoria akkujen lisäksi, jotta päästään täyteen noin kuuden sekunnin 0–100 km/h kiihtyvyyteen sekä n. 200 km/h huippunopeuteen. Huippunopeus on rajoitettu.

Auto on suurehkon akkukapasiteetin takia melko painava, noin 2 400 kg, tosin vertailukohtia, eli nelipaikkaisia neliovisia urheiluautoja ei kovin monta ole. Akseliväli on 316 cm, jonka pitäisi mahdollistaa melko hyvät jalkatilat takamatkustajillekin, vaikkakin auton mataluus tehnee istuma-asennosta makaavan. Akkupaketti vie tilaa auton keskeltä, joten kolmatta matkustajaa ei takapenkille mahdu auton suuresta leveydestä huolimatta.

Saksalaistestissä Karman keskikulutukseksi saatiin 2,1 litraa sadalla kilometrillä, kun taas aikaisemmin Yhdysvalloissa tehdyssä testissä kulutus oli selvästi korkeampi ollen 4,5 l / 100 km. Tulosten eroihin vaikuttanee testien mm. erilaiset ajosyklit.[2]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]