Forselvin kalliopiirrokset
| Forselvin kalliopiirrokset | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Forselvin kalliopiirrokset |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Norja |
| Historia | |
| Tyyppi | kalliopiirros |
| Huippukausi | kivikausi |
Forselvin kalliopiirrokset sijaitsevat Narvikissa Nordlandissa Norjassa. Piirrosalue on tehty silokallioon, joka on Skjomenvuonon länsirannalla. Kalliopiirrokset, joita on vähintään 100 kuviota [1], ovat pääasiassa metsästäjä-kalastajien piirtämiä eläinkuvioita. Kuvakentät ajoitetaan siten, että piirroksien tekeminen loppui noin 4600 eaa. ja alkoi noin 2000 vuotta aiemmin. Ne sijoittuvat aikakauteen, joka alkoi Norjan kivikauden keskivaiheilla ja päättyi sen loppuvaiheeseen.[2][3]
Tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvakentät löysi paikallinen viljelijä A. Forselv vuonna 1929 [1] ja ensimmäisenä ne dokumentoi Gutrom Gjessing ja hän julkaisi ne vuonna 1932. Vuonna 1971 ryhmä opiskelijoita ja heidän ohjaajansa Jens Storm Munch ja Gerd Stamsø Munch tutkivat kuvakenttää ja huomasivat sen itäpuolella vielä lisää kuvioita. Nämä julkaistiin vuonna 1981, mutta niitä ei ole korostettu maalaamalla uriin punaväriä. Samassa yhteydessä löytyi isolta hirveltä suuret ja selvästi erottuvat sarvet. Kauempaa näistä löytyi vielä suuri peura.[2][1]
Piirroskenttiä on vuosituhannen vaihteessa koservoitu ja esimerkiksi jäkälää on poistettu peittämällä kallion pinta. Vuonna 2005 Jan Mangne Gjerde dokumentoi piirrokset ja tuolloin löytyi uusia piirroksia Myös arkeologisilla kaivauksilla tehtiin piirroslöytö.[3]
Ajoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norjassa vallitsee melko suuri yksimielisyys sille, että kivikaudella kalliopiirrokset tehtiin rantakallioihin. Sen vuoksi piirrokset ajoitetaan jääkauden maankohoamisen avulla. Forselvin piirroksien alin kuvio olisi tämän mukaan piirretty kun muinainen merenpinta sijaitsi sitä mahdollistavalla korkeudella, joka on nykyään 32 metriä merenpinnan yläpuolella (kirjallisuuden vanha arvo 29 metriä on virheellinen [4]). Uusi korkeus ajoitetaan Forselvin tapauksessa 5800 BP, mikä antaa ajoitukseksi 4710−4610 eaa. [4]. Alin kuvio on siten hieman vanhempi. Ylemmät kuviot on piirretty aikaisemmin varhaisen kivikauden loppupuolella ja kuvioita on lisätty pitkän ajan saatossa (pari tuhatta vuotta [5]) niin, että piirroskenttien koko kasvoi varsin suureksi.[6]
Ajoitusta tukee myös piirrosten aihevalikoima, joka on eläinvoittoista ja sisältää vain muutaman ihmisen. Myös veneiden muotoilu, kalastustapahtuman kuvailu ja geometriset kuviot vakuuttavat useat tutkijat sen sijoittumisesta myöhäiseen kivikauteen ennen pronssikautta.[7]
Piirrosalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piirrosten sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piirrosalue koostuu pääkentästä ja toisesta kuvakentästä, joka on löytynyt myöhemmin. Piirrokset sijaitsevat pitkän ja kapean luoteis-kaakko-suuntaisen ja lounaaseen aukeavan silokallion päällä. Paikan lähellä virtaa pieni Kulåkerelva. Kuvakentät sijaitsevat silokallion paljastumien päällä niin, että kun katsoo kuvioita näkee samalla edessään läheisen vuonnon selän. Kallio on osittain jäkälän ja sammaleen peittämää. Gjessingin tutkiessa piirrosaluetta, turpeet ja muut roskat poistettiin kalliolta. Nykyään luontaiset peitteet on jätetty paikalleen, jotta piirrokset olisivat suojassa sään ja saasteiden vaikutuksilta. Siksi vain osa piirroksista on näkyvillä. Osa kuvioista ovat niin heikkoja, että ne erottuvat vain mustan muovin ja taskulampun avulla. Kuvioita tarkastellaan mustan muovin alla seisten samalla kun kallion pintaa valaistaan taskulampulla sivusuunnasta. Toinen kuvakenttä sijaitsee silokallion paljastuneen osa itäosassa ja se löytyi vuonna 1981. Dokumentaatiota on täydennetty uusilla kuvioilla 2000-luvulla.[2][3][8]
Muinainen ympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun piirrokset hakattiin kallioon, on länsipuolella ylhäällä vuorilla oleva Frostisenin jäätikkö ollut nykyistä suurempi ja sen reuna on sijainnut piirroskentän lähellä. Merenpinta oli yli 30 metriä korkeammalla kuin nykyään. Vuonnon länsirannalla on ollut vaikea liikkua, sillä nykyäänkin kalliot putoavat jyrkästi suoraan mereen. Helpoin tapa saavuttaa Forselvin piirroskenttä oli käyttämällä venettä. Piirroskentässä on runsaasti kuvioita, mikä johtuu Jan Magne Gjerden mukaan rannan jyrkkyydestä. Kuvia tehtiin rannan läheisyyteen, ja vaikka maankohoaminen nosti rantaa merestä, ei ranta siirtynyt kauemmaksi piirroskentästä. Hän huomauttaa, että myös piirrosten tyyli ja sisältö on erilaista eri koreudella, mikä voidaan selittää pitkän ajallisen keston avulla. Tätä ajatusta tukevat myös veneet, jollaisia on kuvattu muillakin vanhoilla piirroskentillä.[3]
Kalliopiirrokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piirrosten aiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalliopiirrokset on piirretty hakkaamalla silokallion pinta rikki. Useimmat kuviot esittävät eläimiä. Peuraeläimiksi kutsutaan tässä peuraa, hirveä tai saksanhirveä muistuttavaa eläintä, jonka tunnusomaiset lajituntomerkit puuttuvat. Useimmat peuraeläimet voidaan tarkenttaa olevan joko tunturipeuroja tai saksanhirviä sarviensa perusteella. Jotkut kuviot on tunnistettu suoraan hirviksi. Mukana on myös kaloja ja valaita, joiden arvellaan olevan kampeloita ja pyöriäisiä. Muita tunnistettavia kuvioita ovat karhut, sudet tai koirat, ihmishahmot ja veneet. Pääkentän länsiosassa on joukko geometrisiä kuvioita, joiden merkitys on auki.[2][6][8]
Piirrosalueen pääkenttä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksi erillään sijaitseva piirros on löytynyt 6,5 metriä luoteeseen ja se on nykyään sammaleen ja turpeen peittämänä. Gjessing havaitsi siinä osittain piirretyn eläimen, joka erottui heikosti.[2]
Pääkentän huomattavimmat eläimet ovat 10 peuraa, jotka on piirretty kuin suureksi laumaksi ja joka kulkee oikealle. Peurat ovat kooltaan 0,54−1,86 metriä ja useimmilla on päässään sarvet. Muut kuviot on piirretty näiden väliin pienempinä tai osittain peurojen päällekin. Oikealla on vene, joka on 1,12 metriä pitkä. Veneessä näyttäisi olevan ihminen tai esimerkiksi purje. Veneen oikealla puolella on piirroskentän toiseksi suurin peura. Sen edessä on pyöriäiseltä vaikuttava valas ja noin kymmenen geometristä kuviota. Geometriset kuviot on piirretty eri tyylillä kuin eläimet. Näiden oikealla puolella on epämääräisiä viivoja, joista ei hahmotu mitään tunnistettavaa kuvioita. Aivan niiden alapuolella on peura ja karhu piirrettynä toistensa sisään.[2][6][8]
Aivan keskikohdan vasemmalla puolella on 1,80 metriä pitkä sarvekas peura. Peuran takaosaan on piirretty 0,64 metriä pitkä kalaksi tulkittu kuvio. Peuran etu- ja alapuolelle on piirretty pienemmät peuraeläimet, joista alempi erottuu vain osittain. Sarvien yläpuolella on kolme soikion muotoista kuviota, joiden merkitys ei ole selvinnyt. Seuraava kuvio on piirretty tämän peuran ja seuraavan ison hirven väliin ja se esittää vasaa tai pientä sarvetonta hirveä. Se on pääryhmän keskimmäinen kuvio. Suurempi hirvi on kruunusarvellinen ja sen yläpuolelle on piirretty puolimetrinen peuraeläin. Uusia löydettyjä kuvioita sijaitsee 2−3 metriä ylempänä. Ensin löytyy jalaton peura ja sen yläpuolelta kesken jäänyt peuraeläin. Myös näistä oikeallepäin sijaitsee ainakin kaksi peuraa, joista toinen on jäänyt kesken. Ne ovat löytyneet 2000-luvulla.[2][3]
Suuren peuran edessä ja turvan alapuolella on sekavalta vaikuttava pienten kuvioiden rykelmä. Rykelmästä on erottunut pieni vene, josta roikkuu alaspäin siimaa ja toisen siiman päässä oleva kala. Veneessä vaikuttaisi olevan kaksi henkilöä.[9] Kalan vasemmalla puolella on vielä kaksi kalaa sekä lennokkaan näköinen mahdollinen ihmishahmo. Kalat lienevät kampeloita. Vene on samanmallinen kuin edellinen vene. Veneen oikealla puolella erottuu selvästi pieni peuraeläin.[2][6][3]
Oikeaan laitaan on piirretty suuri ja luonnollista kokoa oleva ihmishahmo. Sen pää on epäselvä, mutta muut osat erottuvat hyvin. Kädet ovat sivuille suorasi ojennettuja, mutta kädet puuttuvat. Hahmo seisoo jalat suorina lievässä haara-asennossa, mutta jalkaterät puuttuvat. Ihmisen päälle on piirretty pienempi eläin, joka tunnistetaan sudeksi tai jota on "kaulahihnan ja liekan" vuoksi nimitetty koiraksi. Koiran edessä sen oikealla puolella vaikuttaisi olevan toinenkin "koira, jolla on kaulapanta ja lieka". Tulkinta on erikoinen ja se on Norjan kalliopiirrosten joukossa uniikki. Koiran kohdalla on seuraavaksi kaksi peuraeläintä.[6] Uudet 2000-luvulla löydetyt kuviot sijaitsevat ihmisen päällä. Ihmistä moninverroin suurempi peuraeläin on nyt onnistettu hahmottamaan viivojen sekamelskasta. Se ei hahmotu kuvakentällä seiseten, koska sen koko on niin suuri ja epätarkka. Myös yksi puolittain dokumentoitu peura on saanut 2000-luvulla takaosansa "takaisin".[3][8]
Itäinen piirroskenttä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gjessing dokumentoi pääkentän ulkopuolelta kaksi kuviota, jotka sijaitsevat pääkentän kaakkoispuolella silokallion omalla alueellaan, mutta alempana kuin kaikki muut kuviot. Toinen esittää peuraeläintä, joka on piirretty vain puoliksi. Oikeanpuoleinen eläin vaikuttaa sarvettomalta hirveltä tai peuralta.[6]
Itäinen piirroskenttä täydentyi usealla kuviolla vuonna 1981 ja 2000-luvulla niin, että kuvioita on kuvakentässä vähintään 25. Sen runsain tihentymä sijaitsee silokallion oikeassa päässä. Sen huomattavin kuvio esittää suurta peuraeläintä, joka vaikuttaa valokuvassa olevan yli 2 metriä pitkä. Sen ääriviivat seuraavat peuraeläimen luonnollisia muotoja heikosti eikä sitä voi pitää naturalisisena. Sen vieressä on pieni hirvi, joka katsoo taakseen. Osa hirven viivoista on piirretty hiomalla kallion pintaa ja osa hakkaamalla viivat kallioon. Suuri ihmiskuvio on hakattu näkyviin selvästi. Muita kuvioita ovat esimerkiksi käärme, soikeat kuviot, pienet peurat jakolme peuraa, joiden kaula on täytetty viivatihenymillä.[2][3]
Asuinpaikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forselvin kalliopiirrosalueella 2000-luvulla tehtyjen kaivausten materiaalit sijoittuvat tyyppinsä perusteella varhaisen ja myöhäisen kivikauden taitteeseen.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia. tohtorin väitös. Tromsö, Norway: University of Tromsö, 2010. Gjerde, J.M.: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia (pdf) (viitattu 16.5.2015). (englanniksi)
- Hesjedal, Anders: Helleristninger som tegn og tekst - En analyse av veideristningene i Nordland og Troms (tutkielma,(norjaksi)), 1994
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes, 2010, s.179−180
- ↑ a b c d e f g h i Kulturminnesøk: Forselv (Sommerbo)(norjaksi)
- ↑ a b c d e f g h Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes, 2010, s.222−228
- ↑ a b c Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes, 2010, s.194−196
- ↑ Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes, 2010, s.393
- ↑ a b c d e f Hesjedal, Anders: Veideristninger i Nord-Norge, datering og tolkningsproblematikk. Viking, 1992, LV. vsk, nro LV, s. 27−54. Oslo, Norja: Norsk Arkeologisk Selskap. ISSN 0332-608X. Verkkoversio (pdf). Viitattu 1.6.2015. (norjaksi)
- ↑ Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes, 2010, s.185
- ↑ a b c d Hesjedal, Anders: Helleristninger som tegn og tekst, 1994, s.96−98
- ↑ Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes, 2010, s.147
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valokuva: Helleristninger. Forselv. Rein, postikortista
- Næsje, Carl: Har oppdaget nye helleristninger, Fremover, 2006
- Andreassen, Reidun L.: http://www.rockartscandinavia.com/images/articles/a8reidun.pdf Rock art in Northern Fennoscandia and Eurasia], Adoranten, 2008