Hanse-Parlamentti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
EU:n komissaari  Johannes Hahn Hanse-Parlamentin vuosittaisessa yhteiskokouksessa vuonna 2012

Hanse-Parlamentti (Hanse Parlament) on yhdistys yli 50 kauppakamareista, kauppakilloista sekä muista tämänkaltaisista järjestöistä Itämeren alueella, joiden yhteisenä tavoitteena on tukea pieniä ja keskikokoisiä yrityksiä, muun muassa henkilöstökoulutus-, tutkimus- ja innovatioalalla. Hanse-Parlamentti tekee tiivistä yhteistyötä jäsenmaiden valtioelinten kanssa, samalla se on voittoa tavoittelematon järjestö.

Yhteistyö Hanse-Parlamentin jäsenten välillä alkoi 1990-luvun alussa. Vuonna 1994 käynnistettiin ensimmäiset EU:n rahoittamat projektit. EU:n laajentamisen jälkeen vuonna 2004 yhteistyö alueen itäisten maiden kanssa tiivistyi. Hanse-Parlamenttiin kuuluu jäseniä 11:stä maasta: Norjasta, Ranskasta, Suomesta, Venäjältä, Virosta, Liettuasta, Latviasta, Valkovenäjältä, Puolasta, Tanskasta sekä Saksasta. Järjestön päätoimisto sijaitsi ensin Kööpenhaminassa, mutta oli sitten siirretty Hampuriin.

Ensimerkkinä järjestölle oli keskiajan Hansaliitto, mutta sen toiminta kuitenkin rajoittuu Itämeren alueelle, kun Hansaliiton vaikutusalue oli paljon laajempi. Hanse-Parlamentti pyrkii ylläpitämään Itämeren alueen yhteistä identitettiä, muun muassa vuosittaisen Hanse-konferenssin avulla, missä tutkijat, poliitikot ja liiketoiminnan edustajat keskustelevat mm. kulttuuriin liittyvistä asioista.  

Järjestö johtaa useita Euroopan unionin rahoittamia projekteja, mukaan lukien avainprojektit vuonna 2009 käynnistetyn EU:n Itämeren strategian[1] puitteissa. Vuonna 2010 Hanse-Parlamentti perusti Itämeri-Akatemian, voittoa tavoittelemattoman 15:n tutkimusjärjestön yhdistyksen, jonka tavoitteena on yhteysten kehittäminen tutkimusmaailman ja pienten- ja keskikokoisten yritysten välillä.

Hanse-konferenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanse-Parlamentti järjestää vuosittaisen kaksipäiväisen Hanse-konferenssin, jonka puitteissa noin 120 liiketoiminnan, tieteen ja politiikan vaikuttajaa keskustelee pienten ja keskikokoisten yrityksiin, kulttuurialan yhteistyöhön sekä Itämeren alueen taloudelliseen kehitykseen liittyvistä kysymyksistä. Muutaman esittelyn jälkeen järjestetään pyöreät pöydät, joilla konferenssin osallistujat kehittävät tulevaisuudennäkymät. Nämä tapaamiset houkuttelevat korkean tason puhujia, kuten EU:n komissaari Günther Oettinger[2] vuonna 2011, EU:n komissaari  Johannes Hahn vuonna 2012, EU:n komissaari Algirdas Šemeta ja Latvian puolustusministeri Artis Pabriks vuonna 2013. Konferenssin jälkeen Itämeri-Akatemia julkistaa kirjeen, johon sisältyvät esittelyt, tutkimusraportit  ja keskustelujen tulokset.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]