Hattilaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hatin kielen puhuma-alue Anatoliassa.

Hattilaiset olivat muinainen kansa, joka asutti Anatolian niemimaan eli nykyisen Turkin keskiosia Kizil Irmak -joen seuduilla. He puhuivat hatin kieltä. Alue tunnettiin vuosien 2350–630 eaa. välillä heidän mukaansa nimellä Hatti.[1]

Hattilaiset perustivat pääkaupunkinsa Hattušan vuonna 2500 eaa. Hattilaiset hallitsivat useita kaupunkivaltioita ja pieniä kuningaskuntia, ja kasvoivat merkittäväksi valtakunnaksi. He solmivat kauppasuhteet Mesopotamian kanssa. 2300- ja 2200-luvuilla eaa. hattilaiset puolustivat maataan Sargon Akkadilaista ja hänen seuraajiaan vastaan.[1]

Hattilaiset asuivat puusta rakennetuissa taloissa, kävivät kauppaa muun muassa puulla ja keramiikalla, kasvattivat lampaita ja muuta karjaa sekä viljelivät maata. He rukoilivat äitijumalatarta varmistamaan heidän satonsa kasvun ja karjansa terveyden.[1]

Heettiläiset valloittivat Hattusili I:n johdolla koko Hatin maan vuoteen 1650 eaa. mennessä ja sulauttivat hattilaiset omaan kulttuuriinsa.[1]

  1. a b c d Joshua J. Mark: Hatti Ancient History Encyclopedia. 20.1.2012. Viitattu 7.12.2020.