Jalavajäärä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jalavajäärä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Äärimmäisen uhanalainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Cucujiformia
Yläheimo: Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea
Heimo: Sarvijäärät Cerambycidae
Alaheimo: Lepturinae
Suku: Rhamnusium
Laji: bicolor
Kaksiosainen nimi

Rhamnusium bicolor
Schrank, 1781

Katso myös

  Jalavajäärä Wikispeciesissä
  Jalavajäärä Commonsissa

Jalavajäärä (Rhamnusium bicolor) on sarvijäärien heimoon kuuluva punamusta kovakuoriainen. Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa 2010[2] se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) ja 1. heinäkuuta 2013 alkaen on myös rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.[3]

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalavajäärä on rotevatekoinen ja kookas kovakuoriainen, jonka pituus on 17–25 mm. Laji on sukupuolidimorfinen eli koiras ja naaras eroavat ulkonäöltään toisistaan. Koiras on kokonaan oranssinpunaruskea. Naaraan vartalo on räikeän oranssinpunainen lukuun ottamatta kärkeä kohti mustuvia tuntosarvia ja raajoja. Naaraan päässä ja keskiruumiissa saattaa olla mustia täpliä ja peitinsiivet ovat sinimustat. Molemmilla sukupuolilla etuselän sivuilla on terävä kärki.[4][5]

Jalavajäärää tavataan Keski- ja Itä-Euroopassa. Lajin ainoa esiintymispaikka Pohjoismaissa on Suomessa, Hattulan Tyrvännössä.[5] Lajia tavataan myös Virossa.[4]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalavajäärä elää vanhoissa mutta yhä elävissä lehtipuissa, joissa on halkeamia ja lahoavaa puuainesta. Euroopassa elinpaikaksi käyvät monet lehtipuulajit, erityisesti poppelit ja hevoskastanja, mutta Suomessa sitä tavataan ainoastaan kynäjalavalla (Ulmus laevis). Toukat elävät hyvin karkean purun täyttämissä käytävissä lahopuuaineksessa, joka rajoittuu terveeseen puuainekseen, ja toukkavaihe kestää kahdesta kolmeen vuotta. Toukat koteloituvat puun sisään puunsirkuista rakennettuun seppelemäiseen kotelokehtoon huhti-toukokuussa. Aikuisia kuoriaisia voi tavata etelämpänä Euroopassa toukokuulta syyskuulle, Suomessa keskikesällä. Aikuiset kuoriaiset ovat aktiivisia hämärässä ja öisin, jolloin ne liikkuvat puiden rungoilla. Aikuisia kuoriaisia on kuitenkin vaikea löytää ja varmimmin lajin läsnäolon voi todeta toukan syömäjälkien perusteella. Yksittäisen aikuisen yksilön elinaika on lyhyt, vain parin viikon luokkaa.[4][5]

Suomessa jalavajäärä esiintyy luultavasti viimeisimmän lämpökauden jälkeen jääneenä reliktinä. Lajin ainoa tunnettu esiintymispaikka on muutaman kynäjalavan muodostama puuryhmä Hattulassa.[6]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]