Kalatie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalaportaat Oulujoen Merikoskessa.

Kalatie on laite tai rakennelma, joka mahdollistaa kalojen nousun koskissa, joissa pato tai jokin muu syy estää niiden kulun ylävirtaan.

  • Kalakouru on loivasti nousevaksi rakennettu vesikouru, jossa virtaavassa vedessä kalat pystyvät uimaan.[1][2]
  • Kalaporras on kalatie, joka koostuu peräkkäisistä, pienehköistä vesialtaista ja altaiden välissä olevista pienistä putouksista. Näin suuri putouskorkeus saadaan jaettua moneen pieneen putoukseen. Myös kalaporrasta pitkin on johdettu jatkuvasti virtaava vesi.[1][2]
  • Kalahissi on mertaa muistuttava automaattinen nostolaite, joka siirtää vaelluskalat padon alapuolelta sen yläpuoliseen veteen.[1][2]

Suomen lainsäädännössä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen laki kieltää kaikenlaisen kalastuksen kalatiessä sekä 200 metriä sen ylä- ja alapuolella.[3] Jos vesistöön rakentaminen aiheuttaa ilmeistä vahinkoa kalakannoille tai kalastukselle, rakentaja velvoitetaan kalanistutukseen tai kalatien rakentamiseen tai näiden yhdistelmään (niin sanottu kalatalousvelvoite).[4]

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi vuonna 2012 kansallisen kalatiestrategian, jonka keskeisenä tavoitteena on ”uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen”.[5]

Suomen ainoa energian ympäristömerkki Ekoenergia edellyttää vesivoimaloilta kalatien rakentamista (ekologista virtausta) merkin piiriin pääsemiseksi.[6]

  1. a b c Otavan iso tietosanakirja, Otava 1962
  2. a b c Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1962
  3. Kalastuslaki, 379/2015
  4. Vesilaki, 587/2011, 14 § Finlex.
  5. Kansallinen kalatiestrategia (Valtioneuvoston periaatepäätös) 8.3.2012. Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 24.9.2020.
  6. EKOenergia-verkosto ja -merkki Ekoenergy.org. Arkistoitu 17.8.2014. Viitattu 30.5.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kalatie, Tietosanakirja. Osa 4, palsta 76–77. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1912