Karl Harald Söderhjelm

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karl Harald Söderhjelm (26. maaliskuuta 1873 Viipuri18. huhtikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen hovioikeudenneuvos ja Helsingin pörssin johtaja.[1][2][3]

Söderhjelmin vanhemmat olivat prokuraattori Werner Woldemar Söderhjelm ja Amanda Olivia Clouberg. Hän pääsi ylioppilaaksi 1891 Viipurin lyseosta ja hän suoritti Helsingin yliopistossa yleisen oikeustutkinnon ja ylemmän hallintotutkinnon 1895. Söderhjelm sai varatuomarin arvon 1898.[1]

Söderhjelm oli lakimiehenä Viipurin hovioikeudessa 1898–1903 ja toimi vt. oikeusneuvosmiehenä ja kunnallispormestarina Viipurissa 1903. Hän oli poliittisista syistä maastakarkotettuna 1905–1905. Suomeen palattuaan Söderhjelm perusti pankkiiriliike Söderhjelm & Thesleffin ja oli sen osakkaana 1905–1907. Hän toimi sitten Viipurin hovioikeudessa kanslistina 1907–1909, notaarina 1909–1911, viskaalina 1911–1913 ja hovioikeudenneuvoksena 1917. Söderhjelm oli muiden Viipurin hovioikeuden jäsenten kanssa 8 kuukautta vankina Krestyn vankilassa Pietarissa 1913–1914 ja oli sen jälkeen estettynä viranhoidosta vuoteen 1917 saakka.[1][2][4]

Söderhjelm toimi Helsingin pörssin johtajana vuodesta 1917 alkaen (nimitettiin tehtävään jo 1914).[1][3]

Karl Harald Söderhjelm oli naimisissa vuodesta 1908 Rodny Ester Aline Brunowin (1877–1937) kanssa. Pianotaiteilija Merete Söderhjelm oli heidän tyttärensä. Karl Harald Söderhjelmin sisaruksia olivat professori, diplomaatti, kirjallisuudentutkija Werner Söderhjelm, Suomen ensimmäinen naisprofessori Alma Söderhjelm ja kirjallisuudentutkija Torsten Söderhjelm.[1][3]