Kemiluminesenssi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Luminolilla aikaansaatu kemiluminesenssi.

Kemiluminesenssi on kemiallista valon emissiota (säteilyä), joka tapahtuu kemiallisen reaktion yhteydessä ja joka ei vapauta lämpöä. Kemiluminesenssissa kaksi ainetta saadaan reagoimaan keskenään, jolloin elektronien hetkellisesti virittynyt tila purkautuu näkyvänä valona. Eliöissä tapahtuvaa kemiluminesenssia kutsutaan bioluminesenssiksi.

Fysikaalinen ilmiö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemiluminesenssissä jokaista molekyyliä kohti vapautuu yksi fotoni eli Avogadron vakion verran per mooli ainetta. Esimerkiksi yleisesti käytetty luminoli (5-Amino-2,3-dihydro-1,4-ftaaliatsiinidioni) yhdistettynä johonkin hapettavaan aineeseen muodostaa virittyneen yhdisteen, jonka energia vapautuu valon muodossa.

Esimerkki

Luminoli + H2O2 → Dianioni (3-aminoftaaliatsiini) + valoa,

missä 3-aminoftalaatin siirtyminen alemmalle energiatasolle vapauttaa fotoneja eli valoa.

Kemiluminesenssin hyödyntäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemiluminesenssia hyödynnetään muun muassa asevoimissa käytettävissä valotikuissa ja verenjälkien löytämiseksi poliisitutkinnassa. Tässä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin sisältämä rauta. Valotikuissa useimmiten käytetään Cyalume-nimistä ainetta, joka vetyperoksidin kanssa reagoidessaan saa aikaan kemiluminesenssin.