Keskustelu:Näennäistiede

Wikiprojekti Tiede (Laatu: ?? ; Merkitys: huippu)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
??	Tälle sivulle ei tehty laatuarviota.
huippu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä äärimmäisen tärkeäksi artikkeliksi.

(Ensimmäinen keskustelu)

Näennäistiede taitaisi olla parempi nimitys koska Skepsiskin sitä käyttää? TBone 18:16 syys 4, 2004 (UTC)

Ok, minä siirrän sivun. -- Jniemenmaa 18:20 syys 4, 2004 (UTC)

Onko tuo occamin partaveitsi tosiaan kriteeri? Ei kai voida olettaa, että totuus on aina yksinkertaisin mahdollinen. Sitä pitäisi selittää tarkemmin.

Onko tiede tai tieteellisyys siis äänestyskysymys? Väite, että tiedeyhteisön valtaosan pitäisi kannattaa jotakin, jottei kyseessä olisi "näennäistiede" kuulostaa aika erikoiselta. (Näennäistiede ... on tietoa ja tutkimusta, joka ... muttei kuitenkaan tiedeyhteisön valtaosan mielestä täytä tieteellisen tiedon kriteerejä.) Tuollaisen määrityksen mukaan uudet teoreemat voisivat olla kauttaaltaan "näennäistieteitä" siihen asti, kunnes niistä tulee valtavirran kannattamia teorioita tai paradigmoja.--Analyysi 2. heinäkuuta 2005 kello 19:14:10 (UTC)

Täällä moderaattoreiden toiminta on niin yksipuolista, että en viitsi enää osallistua Wikipediaan kirjoittelemiseen. Leikkikää omalla hiekkalaatikollanne! -- Shantigiri 24.10.2005

• varmasti Wikipedian tiedeyhteisön valtaenemmistöllä on melko yhteneväinen (vaikkakin stereotyyppinen ja konkreettinen) käsitys siitä, mitä pseudotiede on. Tämä on vähän sikälikin hankala artikkeli tietosanakirjaan, että se on välttämättä puolueellinen: maailmassa on niin monia täysin kieroutuneita katsomuksia, ettei jokaisen näkemystä voi/kannata tähän sisällyttää; sanottua tulee kuitenkin asiat, joita enemmistö pitää tärkeinä pseudotieteiden tunnusmerkkeinä jne. Tietysti itse olen sitä mieltä, että tällaisen tiedon käyttöarvo satunnaiselle lukijalle (joka ei satu olemaan teologiasta tai mystiikasta erityisen kiinnostunut) on paras; kuitenkin tulisi ehkä varoa omimasta "lopullista oikeaa näkemystä" siitä, miten tiedettä tulisi tehdä, sillä kaikki tieto vanhenee. Ehkä kannattaisi tarkentaa, ettei näennäistiede jäljittele niinkään tieteitä yleensä vaan nimenomaan luonnontieteitä; kyseessä onkin tarkemmin ottaen näennäisluonnontieteelliset (harha)opit. Totuus ja tieto ovat hankalia käsitteitä, luonnontieteellinen totuus ei läheskään niin hankala. --Sigmundur 21. tammikuuta 2007 kello 14.35 (UTC)

Onko virheelliseksi osoitettua menetelmää käyttävä tiede näennäistiedettä?

Olen yrittänyt perehtyä artikkeliin ja siinä annettuihin linkkeihin, mutta jostain syystä virheellistä menetelmää käyttävää tieteellistä tutkimusta ei juurikaan käsitellä. Ehkä tämä johtuu siitä, että näennäistieteet esiintyvät usein luonnontieteiden liepeillä, kun taas virheellisiä menetelmiä käytettäneen ehkä enemmän humanistissa tieteissä.

Ainakin artikkelissa viitatussa Timo Kaitaron kirjoituksessa tieteen erottaa näennäistieteestä "luotettaviksi todettujen tieteellisten menetelmien käyttö". Konkreettinen esimerkki alkuperätutkimuksen piiristä: pieni mutta äänekäs vähemmistö emeritusprofessoreja käyttää edelleen menetelmää, joka perustuu siihen oletukseen, että arkeologinen ja/tai geneettinen jatkuvuus voisi todistaa kielellisestä jatkuvuudesta, vaikka menetelmän epäluotettavuus on useimmille tutkijoille ollut selvä jo kauan (yhteenveto: [1]) Tietyt tutkijat kieltäytyvät myöntämästä tilannetta ja markkinoivat omia tuloksiaan edelleen tieteellisinä.

Oman tulkintani mukaan Wikipediassa ei edes tarvitsisi esitellä selvästi virheellisin menetelmin tuotettuja tutkimustuloksia, ja kuulisin mielelläni muiden näkemyksiä aiheesta. --Jaakko Häkkinen 17. helmikuuta 2007 kello 17.44 (UTC)

Neutraliteettiperiaatteen mukaan käy vaikeaksi osoittaa, mitkä tutkimustulokset ovat "selkeästi virheellisin menetelmin tuotettuja", eikä Wikipedia muutenkaan ole tiedejulkaisu: Wikipediassa kuuluu nimenomaan esitellä myös näennäistieteellisiä ja epäuskottavia näkemyksiä, kunhan tehdään selväksi mikä on niiden suhde tieteellisiin käsityksiin. Kalevi Wiikin & kumppaneiden tapauksessa riittänee, kun artikkelit painokkaasti toteatavat, että heidän markkinoimansa alkuperäteorian kannatus kielitietelijöiden keskuudessa on vähäinen ja monet pitävät sitä täysin epätieteellisenä.--130.234.5.136 18. helmikuuta 2007 kello 10.35 (UTC)

Ahaa, OK. Kiitos selvennyksestä. --Jaakko Häkkinen 19. helmikuuta 2007 kello 18.50 (UTC)

Näennäistieteen kriteerit

Nuo näennäistieteellisen väitteen luetellut kriteerit ovat hieman kummallisia. Ne täyttävät enimmäkseen kaikki humanistiset tieteet, historiatiede ja varmaan taloustiedekin (mitään kokeita kun ei yksinkertaisesti tehdä). Kysymys lienee käännösvirheestä: pseudoscience tarkoittaa pikemminkin näennäisluonnontiedettä, joten englanninkielisessä artikkelissa kyseisissä kriteereissä on enemmän mieltä. Tästä ne pitäisi poistaa tai ainakin tarkentaa. --ML 15. joulukuuta 2005 kello 15:50:26 (UTC)

Pitäisi painottaa, että kyse on muuttuvasta, aikaan sidotusta käsityksestä, ja että siihen ei riitä pelkkä enemmistö, vaan todellinen valtaenemmistö. Tässäkään kyse ei varmasti ole pelkästä henkilöiden lukumäärästä vaan kunkin paradigman maailmanlaajuisesta arvovallasta, johon vaikuttaa mm. politiikka. Frenologia oli tiedettä joskus, aivan kuten suurta osaa nykylääketieteestä varmaankin pidetään vaarallisena huuhaana parin vuosisadan kuluttua. --Sigmundur 21. tammikuuta 2007 kello 14.28 (UTC)

Näennäistieteen puolusteluja

Tämän alusta asti roikkuneen ei-paikkansapitävän kömpelyyden: "Ennen painovoiman keksimistä oli aivan selvää, että maapallon täytyi olla pannukakku ja jos ylitit reunat, putosit tyhjyyteen. Siis ilmiö, jota nykyinen tiede ei pysty selittämään, ei välttämättä ole huuhaata (katso: paradigma)" otan kokonaan pois ja tilalle keksin paremman esimerkin. -- MrKAT 1. tammikuuta 2006 kello 17:41:22 (UTC)

Jotain auktoriteeteista ja näennäistieteestä, ja vähän muustakin

Alkupuolella artikkelia "näennäistiede" lukee: "Jotkut, kuten Richard Dawkins, pitävät kaikkia mukatieteen muotoja haitallisina intresseistä riippumatta." Mitä luultavimmin on ihmisiä, joilla on tuollainen mielipide, ja lisäksi on hyvä, että artikkelissa mainitaan näistä ihmisistä, sillä se saattaa kiinnostaa tyyppejä, joita kiinnostaa lukea artikkeli "näennäistiede". On luultavaa myös, että kysymyksellä "kuinka vetää raja näennäistieteen ja tieteen välille" on filosofisia piirteitä. Se taas vihjaa, että auktoriteetteihin vetoaminen ei ole niin hyödyllistä kuin se on aitojen tieteellisten kysymysten tapauksessa. Tämä onkin lähellä pointtiani. Se on, että mainittaessa ihmisiä mielipiteiden takana ei pidä unohtaa mielipiteilijöitä vastakkaisesta leiristä. Tämä on tärkeää siksikin, ettei näin synny virhekäsitystä siitä, että oltaisiin tekemisissä sellaisten asioiden kanssa, joiden totuusarvo voidaan määrittää keskustelussa, jonka säännöt oma puolue on ennalta määrännyt.

Käytännöllisemmällä tasolla kirjoitukseni liittyy tiettyyn Juhan af Grannin nimen poistoon Dawkinsia seuraavasta lauseesta. Perustelu oli: "tuo ei liity asiaan eikä Grann ole hyvä auktoriteetti". Totta toinen puoli. Af Grann ei ole hyvä auktoriteetti, koska kysymys on sellainen, ettei hyvistä auktoriteeteistä kannattaisi edes puhua. Tärkeää ei ole se kuka sanoo mitä, vaan miten sanottu onnistutaan perustelemaan. Ehkä on epäselvää, onko af Grannilla ollut tarpeeksi sanottavaa tieteellisen maailmankuvan rajoittuneisuudesta; en osaa sanoa. Oli miten oli, Dawkinsin nimeä pitäisi seurata viittaus henkilöön, jonka mielestä näennäistiede ei ole haitallista. (Ja mieluummin näkisin siellä af Grannin nimen kuin en nimeä lainkaan.) --srz

Määrittelystä

Voidaanko ideologiaa pitää näennäistieteenä? Luetteloon näennäistieteistä on laitettu sellaisiakin oppeja kuin afrosentrismi joka nähdäkseni on enemmänkin ajattelutapa tai suuntaus, ennemmin kuin mihinkään tieteeksi väitettyyn tutkimukseen perustuva oppi. Samoin fundamentalismi ei mielestäni kuulu näennäistieteisiin, koska kyseisessä artikkelissakaan ei mainita että siihen liittyisi minkäänlainen tiede, vaan kyse on mm. auktoriteettiuskosta (esim. jumalan sana) joka kuuluu uskontoon, eli siis ei näennäistieteisiin. Holokaustin kieltäminen ei välttämättä myöskään kuulu sinne, koska jos väitetään esim. että tietoja on vääristelty liittoutuneiden toimesta ja tämän katsotaan olevan näennäistiedettä, silloin myös kaikki muutkin salaliittoteoriat olisivat näennäistiedettä. Kuitenkaan vaihtoehtoiset tai kokeelliset teoriat eivät ole näennäistiedettä (kuten artikkelissa jo sanotaan), etenkään jos tutkimus on täysin tieteen metodien mukaista. Myöskään sosiaalidarwinismi ei kuulu listaan. Jos jonkun mielestä "luonnonvalinnan lakeja tulee soveltaa yhteiskuntaan", niin kyse on näkemyksestä eikä sellaisesta asiasta joka jollain teorialla voitaisiin todistaa ainoaksi oikeaksi yhteiskunnan toimintatavaksi. --Alphaios 17. elokuuta 2006 kello 09.46 (UTC)

ex-näennäistieteelliset teoriat

Poistin entiset näennäistieteelliset teoriat, koska suurin osa niistä perustui selvästi käsitteen väärinymmärtämiseen. Ei se, että teoriaa pidetään todistamattomana tai jopa virheellisenä, vielä tarkoita että se olisi näennäistiedettä. Toisaalta otin myös lähteetönmallineen pois, koska sitä ei oltu perusteltu. --ML 6. kesäkuuta 2007 kello 07.23 (UTC)

Käännös

Hieman tuosta toisesta lauseesta, joka siis englanniksi kuuluu: "Pseudoscience is defined as a body of knowledge, methodology, belief, or practice that is claimed to be scientific or made to appear scientific, but does not adhere to the scientific method, lacks supporting evidence or plausibility, or otherwise lacks scientific status." Käänsin termin "body of knowledge" sanalla "tietorunko", kun en sopivampaa siihen keksinyt. Parempaa käännöstä saa tietysti ehdottaa, mutta Thin käännös "käsitys", ei mielestäni kuitenkaan ole oikea. Eri lähteissä termi on käännetty mm. "tietovaranto", "tietopohja" tai "korpus". Käänsin termin methodology sanalla "metodologia" (joka on oikea käännös), eikä "menetelmä" (joka olisi "method"). myöskään sanoja "belief" ja "plausibility" (vakuuttavuus, uskottavuus) ei ole syytä poistaa. Lähteillä merkityt lauseet olisi syytä kääntää sanatarkasti. --Alphaios 21. maaliskuuta 2008 kello 16.39 (UTC)

Minusta on parempi käyttää yleisempiä termejä. Jos tarvitaan sananmukaista käännöstä, silloin kannattaa kirjoittaa "N.N.:n mukaan näennäistiede on...". Parempi olisi myös lähteä liikkeelle Niiniluodon ja Tuomelan suomenkielisten kirjojen pohjalta. Juuri niihin viitataan suomalaisessa keskustelussa (esim. Keisarinnan uudet vaatteet). "Tieto" tarkoittaa käsitystä, joka on tosi. Käsitys tai esimerkiksi käsitysjärjestelmä on yleisemmän tason termi. "Belief" voitaisiin tällöin kääntää "luuloksi". "Metodologia" viittaisi omassa kielenkäytössäni pikemminkin toimintaan (käytäntöön, "practice"). Menetelmä on minusta suomen kielessä luontevampi sana kuin menetelmäoppi. "Vakuuttavuus" on tervejärkinen mutta epämääräinen käsite. Yliopistoissa on kaikenlaisia hankkeita joilla ei ole kovinkaan paljon vakuuttavuutta. "Todennäköinen" (plausible) kuulostaa minusta oikeammalta. Tuon lauseen yhteydessä vakuuttavuus voi olla oikein, mutta minusta ei tarpeellinen. --Thi 21. maaliskuuta 2008 kello 17.06 (UTC)

Koska lauseessa on käytetty useita lähteitä niin osa voidaan kyllä jättää poiskin tai vaihtaa jos ne eivät tunnu kääntyvän luontevasti, tai koko lause voidaan jättää pois. Onhan artikkelissa kuitenkin tuo suppeampi suomalainen määritelmä. Termiä "Body of knowledge" on käytetty myös sivulla http://www.123exp-science.com/t/01554063267/, jossa sanotaan: "Pseudoscience is a term commonly applied to any body of knowledge, methodology, or practice that is portrayed as scientific but diverges substantially from the required standards for scientific work or is unsupported by sufficient scientific research." Sceptics dictionary [2] määrittelee asian huomattavasti lyhyemmin: "A pseudoscience is set of ideas based on theories put forth as scientific when they are not scientific." Ja määritelmä tuntuu muuttuvan enWikissäkin, koska vielä 16.3 se kuului: "Pseudoscience is defined as a body of unproven and/or uncorroborated knowledge, customs, traditions, methodologies, beliefs, or practices that are alleged to be scientific or made to appear scientific, but does not adhere to the scientific method,[2][3][4] lacks supporting evidence or plausibility,[5] or otherwise lacks scientific status.[6]" --Alphaios 22. maaliskuuta 2008 kello 12.31 (UTC)

Hmm

Artikkelissa "näennäistieteeseen" pitäisi, jotta olisimme neutraaleja, suhtautua sanana, jolla skientisti kuvaa "vääränlaisia" tieteenä esittäytyviä tapoja. Nykyisellään artikkeli tuntuu ottavan kantaa: tämä ja tämä on näennäistiedettä. Minusta on myös epäselvää, missä määrin jonkin voi sanoa esiintyvän tieteellisenä. Esiintyivätkö uskonnot ennen modernia luonnontieteellistä ajattelua tieteellisinä? Jossain mielessä epäilemättä. Ovatko ne näennäistiedettä? Jos teosofi sanoo okkultismia "elämän tieteeksi", onko hän näennäistieteilijä, vai uskonnollis-filosofisen maailmankatsomuksen kannattaja? Kaikki vaihtoehdot eivät liene dogmaattinen auktoriteettiusko, tieteellisyys tai NÄENNÄIStieteellisyys, vaan voitaisiin puhua ihan arvoneutraalisti myös "uskonnollisluonteisesta ajattelusta", "uskonnollis-tieteellisistä teorioista" tms. --Vitalis 2. lokakuuta 2010 kello 20.04 (EEST)

Ehdokkaita näennäistieteeksi

Lisäsin uuden kappaleen "Ehdokkaita näennäistieteeksi" osittain ulkomuistista. Lisään kyllä lähteitä, kunhan nämä koronakiireet hellittävät ja kirjastoon taas pääsee. Toivo ja Toivo (keskustelu)¨ Ehdokkuus ei tässä tarkoita lopullista tuomiota, vaan sitä, että alaa on joku jossakin syyttänyt valetieteeksi. Luettelossa on myös muutama kova taistelupari. Toivo ja Toivo (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 14.19 (EEST)

Eikös evoluutioteoria ole tieteellisesti todistettu, vaikka sitä on joskus väitetty valetieteeksi? Eikös se pitäisi poistaa tuosta? --AinScept (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 13.58 (EEST)

Poistin evoluutioteorian näennäistieteiden ehdokkaista. Listassa ei voi olla kaikkia tieteitä, joita näennäistieteilijät ovat väittäneet pseudotieteiksi. Muuten listassa pitäisi olla myös esimerkiksi suhteellisuusteoria. --Postphilosopher (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 20.17 (EEST)

Tärkeä mutta unohdettu

"Äärimmäisen tärkeä artikkeli" jäänyt hunningolle ja luettelomaiseksi.Toivo ja Toivo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2022 kello 13.46 (EET)