Keuhkoödeema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Röntgenkuva potilaasta

Keuhkoödeema eli keuhkopöhö (myös keuhkoedeema, latinaksi oedema pulmonum) on sairaus, jossa keuhkoihin kerääntyy nestettä. Se johtaa heikentyneeseen kaasujen vaihtoon ja voi aiheuttaa hengityshäiriöitä. Keuhkoödeema johtuu joko sydämen vajaatoiminnasta, jonka seurauksena sydän ei pysty poistamaan nesteitä keuhkoverenkierrosta, tai kohtauksesta keuhkojen solukossa. Hoito riippuu sairauden syystä, mutta keskittyy hengitystoiminnan maksimoimiseen ja syyn poistamiseen.

Merkit ja oireet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuhkoödeeman oireisiin kuuluvat vaikeutunut hengitys, veren yskiminen, liiallinen hikoaminen, tuskaisuus ja kalpea iho. Hoitamattomana sairaus voi johtaa koomaan tai jopa kuolemaan. Sen pääkomplikaatio on hypoksia, eli kudosten hapenpuute.

Jos keuhkoödeema on kehittynyt asteittain, nesteen ylikuorman oireita voi näkyä. Näihin merkkeihin kuuluvat nokturia (jatkuva virtsaaminen yöllä), nilkkaturvotus, ortopnea (kyvyttömyys maata pitkällään hengitysvaikeuksien takia) ja paroksysmaalinen nokturnaalinen dyspnea (yöllinen kohtauksittainen ankara hengitysvaikeuskohtaus).

Keuhkopöhöä hoidetaan hengitystiepainehoidolla (CPAP). Se suurentaa rintakehän painetta ja vähentää laskimopaluuta. Samalla happipitoisuus nousee. Lääkehoitona annetaan morfiinia, koska se helpottaa tukehtumisen tunnetta ja laajentaa keuhkoverisuonia. Lisäksi annetaan glyseryylinitraattia.[1]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.