Kuljetin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuljetin on materiaalin siirtoon tarkoitettu kone. Kuljetin on yleensä vaakatasossa tai jollakin sellaisella kaltevuudella, että siirrettävä aine vielä pysyy kyydissä. Pystysuoraan nostavat laitteet luokitellaan useimmiten hisseiksi. Hissejä koskevat tiukemmat turvamääräykset kuin kuljettimia, minkä vuoksi erottelu on oleellista. Myös ihmisiä siirtävät kuljettimet, kuten liukuportaat ja liikkuvat jalkakäytävät (liukukäytävät) joudutaan tarkastamaan turvallisuuden suhteen tarkemmin kuin tavalliset kuljettimet. Kuljettimen voiman lähteenä on sähkömoottori ja, jos kuljettimen nopeus on säädettävissä, niin tähän käytetään taajuusmuuttajaa.

Kuljettimien historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuljettimien käyttö teollisuudessa, kaivostoiminnassa ja varastoissa on ollut sidoksissa sähkömoottorin käytön alkamiseen 1900-luvun alussa. Sähkömoottori antaa heti riittävän vääntömomentin kuljettimen saamiseksi liikkeelle. Vuonna 1901 Sandvik kehitti teräksistä nauhaa käyttävän kuljettimen ja aloitti sen valmistuksen. Kuljettimen ääreen organisoitua teollista valmistusmenetelmää kutsutaan liukuhihnatuotannoksi. Jo hyvin varhain on käytetty joko ihmis- tai kotieläinvetoisia pumppuja peltojen kasteluun ja koska teknisesti joillakin näistä ratkaisuista on voinut siirtää myös hiekkaa ja viljaa, keksintönä kuljetinta voidaan pitää vanhana.

Kuljetintyyppejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nämä sataman kuljettimet siirtävät materiaalia junanvaunuista varastokasoihin ja kasoista laivoihin. Vastaavia kuljetinjärjestelyjä on esimerkiksi sellutehtailla hakkeen siirrossa.
  • Hihnakuljetin on yleisimpiä kuljettimia. Siinä rengasmainen hihna pyörii kahden rullan ympäri, joista toinen on vetävä. Vetomoottori voidaan rakentaa vetävän rullan sisään. Hihnan yläosa joko liukuu sileää pintaa vasten tai sen alla on vapaasti pyöriviä tukirullia. Siirrettäessä irtomateriaalia (kuten viljaa tai hiekkaa) voidaan hihna ohjata reunoiltaan kourumaiseksi, jotta materiaali ei valu hihnalta sivuun. Jos siirrettävä materiaali on tahmeaa, voidaan kuljetinta täryttää materiaalin kiinnittymisen estämiseksi. Nostavissa kuljettimissa kuljetinhihnaan voidaan lisätä esteitä määrävälein estämään materiaalin liukumista taaksepäin. Elevaattori on hihnakuljettimen nostava muunnos, jossa on kupit kuljetettavaa tavaraa varten.
  • Rullakuljetin toimii siten, että kuljettimen reunalla oleva vetokoneisto pyörittää kuorman alla olevia rullia. Raskailla kuormilla jokaisella rullalla saattaa olla oma käyttö. Varastoautomaatiossa rullakuljettimilla siirretään kuormalavoja silloin, kun lavan jalkalaudat ovat kulkusuunnassa.
  • Ketjukuljettimessa on hihnan sijasta kaksi tai kolme ketjua, joiden päällä kuorma makaa. Ketjukuljetinta käytetään kuormalavojen siirtoon lavan jalkalautojen ollessa poikittain siirtosuuntaan nähden. Ketjukuljetin voidaan rakentaa rullakuljettimen kanssa risteäväksi. Tällöin kuormalavan siirryttyä rullakuljettimella tiettyyn pisteeseen se pysäytetään ja sen alla olevaa ketjukuljetinta nostetaan hieman, jolloin lava irtoaa rullista ja lavaa voidaan siirtää sivulle. Tällaisia varastokuljetinjärjestelmiä käytetään varastoissa kuorma-autojen lastien kokoamiseen sekä kuormasta purettujen lavojen ohjaamiseen oikeaan varastopaikkaan.
  • Rullaketjukuljetin on varastoiva eli akkumuloiva kuljetin, jonka toiminta perustuu liike- ja lepokitkan eroon. Rullaketjukuljettimessa ketjuun on kiinnitetty vapaasti pyöriviä rullia. Kuljetinrullien päällä oleva tavara liikkuu, jos mikään fyysinen este ei pysäytä liikettä. Jos liike pysähtyy esimerkkisi tavaran törmätessä edellä kulkevaan, alkavat vapaat rullat pyöriä. Kuljetin ei näin paina tavaroita voimalla päin estettä, vaan tavarat akkumuloituvat. Esteen poistuttua vapaat rullat pysähtyvät ja tavara jatkaa kulkuaan eteenpäin.
  • Lamellikuljettimia käytetään esimerkiksi lentoasemilla matkalaukkujen palautuksessa. Lamellikuljettimessa on liikkuvaan ketjuun kiinnitetty lamelleiksi sanottuja levyjä, joiden päällä siirrettävä tavara kulkee. Limittäin asennettujen lamellien avulla voidaan tehdä käännös vaakatasossa. Lamellikuljettimesta on olemassa erilaisia muunnelmia, esimerkiksi satulakuljettimia, joissa siirrettäville esineille on määrätyt paikat, "satulat". Liukuporraskin on teknisesti lamellikuljetin.
  • Pallettikuljetin on lamellikuljettimen versio, jossa lamelli voidaan irrottaa vetävästä ketjusta esimerkiksi nostamalla sitä paineilmasylinterillä hieman ylös. Näitä käytetään pienehköjen laitteiden kokoonpanolinjoissa siten, että varastosta osat siirretään palletille, joka ohjataan kokoonpanoa tekevällä työntekijälle tai robotille. Kun työvaihe on tehty, vie sama palletti tuotteen seuraavaan työpisteeseen tai varastoon. Palletit tunnistetaan saattomuistien avulla.
  • Kattokuljetin on työalueen yläpuolelle sijoitettu ketjukuljetin, jossa siirrettävät tavarat roikkuvat ketjunivelissä olevissa koukuissa. Ketju kulkee C-palkissa, jonka alareunan raosta koukku pistää ulos. Kattokuljettimessa on olemassa myös akkumuloiva versio, jossa koukut ovat vaunuissa kiinni ja vaunuja vedetään ketjulla. Kun vaunu törmää esteeseen vipumekanismi irrottaa koukun vetävästä ketjusta. Tällainen kuljetin voi haarautua ja tavaroita voidaan ohjata haluttuihin asemiin. Autotehtaiden "liukuhihna" on usein akkumuloiva kattokuljetin tai ketju- ja rullakuljettimien yhdistelmä.
Ruuvikuljettimen toimintaperiaate.
  • Ruuvikuljetin toimii siten, että kourussa tai putkessa oleva ruuvi pyörii ja siirtää irtotavaraa eteenpäin. Näitä käytetään siilojen täyttämiseen ja tyhjentämiseen, esimerkiksi viljaruuvilla. Siilon alla ruuvikuljettimesta annostelijana on se etu, että ruuvin pysäyttäminen estää tavaran ulostulon.
  • Kolakuljettimen kouru tai putki on vastaava kuin ruuvikuljettimessa, mutta tavaraa kuljettavat liikkuvaan ketjuun kiinnitetyt levyt eli kolat.
  • Tärykuljetin saa siirtovoimansa tärytyksen epäsymmetriasta. Täryttämällä voidaan myös järjestää siirrettäviä kappaleita haluttuun asemaan ja tiheyteen.
  • Putkiposti on kuljetin, jossa kapseli ja siihen laitettu materiaali siirtyy putkissa kapselin takana ja edessä olevan paine-eron avulla. Näitä käytetään esimerkiksi kauppojen kassoilla rahojen siirtoon.
  • Askelpalkkikuljettimia käytetään uuneissa tai hyvin kuumilla esineillä. Kuljettimissa on kaksi palkistoa, kiinteä ja liikkuva. Lepotilassa esineet makaavat kiinteän palkiston päällä. Siirto tapahtuu siten, että epäkeskoon kiinnitetty toinen palkisto nousee kiinteiden palkkien välistä, nostaa tavaroita ja siirtää niitä askeleen eteenpäin ennen kuin painuu takaisin kiinteiden palkkien väliin.

Edellä mainituille kuljetintyypeille löytyy useampia valmistajia, ja ne ovat siten standardiratkaisuja. Erikoistarkoituksiin valmistetaan muillakin periaatteilla toimivia kuljettimia.

Pisimmät kuljettimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Saharassa sijaitseva 100 kilometrin mittainen kaivannaisten kuljetinjärjestelmä on maailman pisin. Sitä käytetään fosfaattikaivannaisten siirtoon Bu Craan kaivoksesta rannikolle El-Aaiun satamaan.

Pisin yhtenäinen kuljetinhihna kulkee Intian Meghalayasta Bangladeshin Sylhetiin. Järjestelmän pituus on 17 kilometriä ja sillä kuljetetaan kalkki- ja liuskekiveä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]