Lamarckismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jean-Baptiste Lamarckin muotokuva vuodelta 1893.

Lamarckismi tai lamarkismi on Jean-Baptiste Lamarckin 1800-luvun alussa kehittämä evoluutioteoria, jonka mukaan eliöihin niiden elinaikana syntyneet muutokset periytyisivät niiden jälkeläisille. Nykyisin teoriaa pidetään vanhentuneena.[1]

Teorian mukaisesti periytyvä ominaisuus on esimerkiksi jonkin elimen tai muun ruumiinosan suurentunut tai pienentynyt koko, joka johtuu sen käytöstä, käytön puutteesta tai ympäristön muuttumisesta. Jos esimerkiksi isä tekee työtä, jossa hänen käsivartensa vahvistuvat, hänen jälkeläisillään olisi synnynnäisesti vahvat käsivarret. Näkymättömämpi ominaisuuden periytyminen olisi esimerkiksi tapauksessa, jossa muusikon harjoittelemalla saavuttama sorminäppäryys periytyisi jälkeläisille.[1]

Eläinmaailmassa lamarckismilla selitettiin muun muassa kirahvin kaulan ja etujalkojen pituus, joka olisi kasvanut, kun kirahvit ovat kurotelleet puiden lehtiin. Vesilintujen räpylät taas olisivat syntyneet siitä, kun linnut levittelivät varpaitaan uidessaan, ja nautaeläinten sarvet olisivat syntyneet päiden yhteen kolistelusta.[1]

Lamarckismin teorian esitti ranskalainen luonnontieteilijä Jean-Baptiste Lamarck vuonna 1809. Lamarckismi oli vaikutusvaltainen teoria 1800-luvulla. Monen muun tutkijan ohella myös Charles Darwin piti hankittujen ominaisuuksien periytymistä mahdollisena. Poliittisista ajattelijoista lamarckisteja olivat esimerkiksi Karl Marx ja Friedrich Engels.[1]

Useimmat perinnöllisyystieteilijät hylkäsivät lamarckismin 1930-luvun jälkeen. Neuvostoliitossa teoriaan kuitenkin uskottiin virallisesti osittain aina vuoteen 1965 saakka, ja lysenkolaisuus korvasi siellä mendelistisen periytymiskäsityksen. Populaarikulttuurissa, kirjallisuudessa ja kansantarinoissa lamarckismia esiintyy edelleen.[1]

Lamarckistisen periytymisen ei nykyisin enää uskota olevan pääsääntöisesti biologisesti paikkaansapitävä teoria. Nykyajan epigenetiikka on kuitenkin löytänyt esimerkkejä ympäristön vaikutuksesta ominaisuuksien periytymiseen joissain tapauksissa, kuten ruokavalion vaikutus.[2]

  1. a b c d e Lamarckism Encyclopaedia Britannica. Viitattu 24.9.2023.
  2. Virve Pohjanpalo: Olet mitä mummosi söi 3.3.2013. Helsingin yliopisto. Viitattu 24.9.2023.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.