Lapin maakunnan kuntien vaakunat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lapin maakunta

Punaisessa kentässä luonnonvärinen villimies, joka kantaa olallaan kultaista nuijaa; otsan ja vyötäisten ympärillä vihreä seppele. Kilven päällä kreivikunnan kruunu.

Olof Eriksson

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Enontekiö

Sinisessä kentässä hopeinen punavaruksinen riekko.

Olof Eriksson, 21. huhtikuuta 1961

Inari

Mustassa kentässä uiva hopeinen siika päässään kultaiset sarvet.

Ahti Hammar, 25. helmikuuta 1955

Kemi

Katkoisen kilven punaisessa yläkentässä hopeinen ankkuri, sinisessä alakentässä hopealohi.

G. A. Kajanus, 28. toukokuuta 1873

Kemijärvi

Mustassa kentässä kanto, jonka yläpää teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 1. tammikuuta 1973 (ottanut käyttöön Kemijärven maalaiskunnan vaakunan)

Keminmaa

Punaisessa kentässä hyppäävä lohi, jonka leuassa riippulukko; kaikki hopeaa, paitsi lukossa musta avaimenreikä.

Ahti Hammar, 4. heinäkuuta 1955 (Kemin maalaiskunnan nimellä)

Kittilä

Hopeakentässä kävelevä ahma ja yläpuolella kaarilakio; kaikki mustaa paitsi ahman varukset punaiset.

Einari Junttila, 26. marraskuuta 1963

Kolari

Kilpi alaisen harjakoron jakama hopeiseen ja mustaan kenttään; yläkentässä viisi nousevaa punaista tulikielekettä vieretysten.

Olof Eriksson, 10. joulukuuta 1951

Muonio

Punaisessa kentässä harjakoroisen tyviön yläpuolella kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa.

B. Harald Hellström, 15. marraskuuta 1955

Pelkosenniemi

Hopeakentässä sininen naularisti ja sen alapuolella sini-hopeakatkoinen kolmoisvuori.

Ahti Hammar, 24. maaliskuuta 1960

Pello

Sinisessä kentässä kolmoisvuori ja sen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä asetettuina 1+2; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 30. toukokuuta 1952

Posio

Mustassa kentässä kolme hopeista kotaa ryhmitettyinä 2 + 1; oviaukot punaiset.

Gustaf von Numers, 12. toukokuuta 1958

Ranua

Vihreässä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella justeerisaha; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 23. marraskuuta 1959

Rovaniemi

Vihreässä kentässä hopeinen haaruristi, jonka ylähaarat salamakoroiset, saatteena yläkulmassa kultainen liekki.

Toivo Vuorela, 1. tammikuuta 2006 (ottanut käyttöön Rovaniemen maalaiskunnan vaakunan)

Salla

Sinisessä kentässä hopeinen kaarihirsi.

Kaj Kajander, 21. huhtikuuta 1961

Savukoski

Mustassa kentässä kultainen patsasaitta.

Heikki Paaer, 17. huhtikuuta 1957

Simo

Sinisessä kentässä neljä hopeista lohenpyrstöä asetettuina ristin tapaan.

Olof Eriksson, 27. helmikuuta 1957

Sodankylä

Mustassa kentässä alainen hopeinen hirsi, jossa yläreunastaan liekkikoroinen punainen varras, hirren yläpuolella hopeinen 6-sakarainen tähti.

Aarno Liuksiala, 24. maaliskuuta 1960

Tervola

Punaisessa kentässä kokonaan hopeinen kävelevä kurki, nokassaan hirsittäinen kultasipuli.

Ahti Hammar, 15. helmikuuta 1957

Tornio

Hopeakentässä punainen kirkontorni, jonka katto keski- ja kulmahuippuineen sekä ovi-, ikkuna- ja ampuma-aukot ovat siniset.

Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen), 12. kesäkuuta 1958

Utsjoki

Mustassa kentässä revontuli, jonka yläpuolella saatteena nelisakarainen tähti; molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers, 20. huhtikuuta 1953

Ylitornio

Hopeakentässä kolmoisvuoren yläpuolella aurinko, kumpikin punainen.

Jaakko Hänninen, 5. huhtikuuta 1954

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Alatornio (1952–1972)

Hopea-sinikatkoisen kilven yläkentässä sininen jännittämätön käsijousi hirsittäin ja alakentässä uiva lohi; kokonaan hopeaa.

Olof Eriksson, 7. huhtikuuta 1952

Karunki (1956–1972)

Vihreässä kentässä aaltokoroinen hopeapieli ja kolme hopeista, punavaruksista, uivaa siikaa alatusten.

Ahti Hammar, 28. tammikuuta 1956

Kemijärven maalaiskunta (1954–1972)

Mustassa kentässä kanto, jonka yläpää teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 3. huhtikuuta 1954

Kemijärvi (1960–1972)

Punaisessa kentässä kaksi siivekästä hopeista uittohaan terää ristikkäin.

Ahti Hammar, 25. marraskuuta 1960

Rovaniemen maalaiskunta (1956–2005)

Vihreässä kentässä hopeinen haaruristi, jonka ylähaarat salamakoroiset; saatteena yläkulmassa kultainen liekki.

Toivo Vuorela, 26. lokakuuta 1956

Rovaniemi (1930–2005)

Kilpi, jossa sinisellä pohjalla hopeinen tunturi, sen yläpuolella hopeinen goottilainen kirjain R ja ylimpänä revontulien säteistä muodostettu kruunu, sekin hopeinen.

Väinö Tiger, 14. huhtikuuta 1930

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]