Latokartano (Perniö)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Latokartanon koski

Latokartano (ruots. Näsegård) on kylä Perniön etelälaidalla Kiskonjoen varrella Salon kaupungissa Varsinais-Suomessa.

Perniönjoen ja Kiskonjoen varsilta on löytynyt useita viitteitä pronssi- ja rautakautisesta asutuksesta. Ne sijaitsevat Latokartanon tuntumassa naapurikylien puolella. Latokartanon alueella on jäänteitä etenkin keskiaikaisesta asutuksesta. Latokartanon asuttivat luultavasti ruotsalaiset 1200- ja 1300-lukujen aikana. Nykyisen kylän alue kuului alkujaan viereisen Pyhäjoen kuninkaankartanon maihin, jotka lahjoitettiin 1400-luvulla kirkolle. Maat palasivat kruunulle 1500-luvulla ja Kustaa Vaasa perusti Kiskonjoen varteen Näsen kuninkaankartanon, josta Latokartanon kylä on saanut alkunsa.[1]

Näse sijaitsi aluksi Kiskonjoen ja Perniönjoen yhtymäkohdassa Muntolannokalla, johon syntyi merkittävä varhaisteollinen keskittymä ja kauppapaikka. Kartano siirtyi nykyiselle paikalleen vuonna 1690 ja hiljalleen teollisuus siirtyi hieman idemmäs Latokartanonkosken ympäristöön, jossa oli ollut myllyjä jo 1300-luvulta lähtien. Myös kauppapaikka siirtyi teollisuuden mukana. Teollisuuskeskittymä siirtyi 1800-luvulla naapurikylään Kuustoon, jossa kartanolla oli myös omistuksia.[1][2]

  1. a b Latokartanon historiallinen ympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt: Museovirasto. Viitattu 31.12.2017.
  2. Harri Leino: Latokartanonkoski, Perniö, Salo Retkipaikka. Viitattu 31.12.2017.