Liberaali Lyngenin suunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Norjan lestadiolaisuuden sukupuu v. 2001 ilman kuolleita ryhmiä. Vesisaaren sukupuu poikkeaa tästä.

Uuserikiinit eli vaikeammin ilmaistuna "liberaali Lyngenin suunta" on lähinnä Norjassa Lyngenin seudulla toimiva lestadiolaisuuden haara. Uuserikiinit erkanivat erikiinien pääuomasta noin vuonna 1992. Haarasta on käytetty myös nimeä liberaali Yykeän suunta. [1]

Erikiinit saivat alkunsa vuonna 1910 erkaantumalla vanhoillislestadiolaisista Erik Johnsenin johdolla. Erikiinit jakaantuivat vuonna 1992 kahteen haaraan, joista pääuomaa kutsutaan tämän hajaannuksen jälkeen vanhaerikiineiksi (muilta nimiltään konservatiiviseksi Yykeän suunnaksi tai konservatiiviseksi Lyngenin suunnaksi). [2] [1]

Uuserikiinejä kutsutaan norjankielessä nimityksellä "Den Luthersk Lästadianske Menighet". Puhekielessä uuserikiinejä saatetaan kutsua "liberaaleiksi", silloin kun oletetaan kuulijoiden tietävän mitä sillä tarkoitetaan.

Uuserikiinien mielestä avioero ja uudelleenavioituminen on hyväksyttävää jos toinen pettää puolisoaan avioliiton ulkopuolella. Petetyllä on heidän mielestään siinä tapauksessa mahdollisuus erota ja mennä uusiin naimisiin. Uuserikiinien oppien mukaan Jumala ei luonut maailmaa kuudessa päivässä, koska Jumala loi auringon ja kuun erottamaan päivän ja yön toisistaan vasta neljäntenä päivänä. Päivää ei siis uuserikiinien Raamatun tulkinnan mukaan ole ollut olemassa ennen neljättä luomispäivää.

Noin puolet uuserikiinien seuraväestä on lapsia ja nuoria. Ryhmään kuuluu vuoden 2012 arvion mukaan noin 800 henkilöä, joten määrä on säilynyt samana vuoden 2001 arvion jälkeen[3] . Uuserikiinit ovat toiseksi suurin erikiinisuuntaus ja seitsemänneksi suurin lestadiolaissuuntaus maailmassa[3]. Uuserikiinien saarnaajiin kuuluu muiden muassa Hans Nilsen. [4]

Viitteet

  1. a b Talonen 2001. s. 14.
  2. Talonen 2001. s. 13.
  3. a b Talonen 2012. Luento Laestadius-seminaarissa Oulussa 5. lokakuuta 2012. Virtuaalikirkko on videoinut ja arkistoinut seminaarin luennot Internettiin: http://www.virtuaalikirkko.fi/kirkot/virtuaalikirkkosali/arkisto.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Talonen 2001. s. 14 ja 25.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]