Madlienan moreenimuodostumakenttä
Madlienan moreenimuodostumakenttä (engl. Madilena Tilted Plain [1]) on Latviassa Madlienassa Keski-Latvian alangolla sijaitseva alue, josta on kartoitettu runsaasti erilaisia moreenimuodostumia. Muodostumat ovat syntyneet viime jääkauden loppuvaiheessa Fennoskandian mannerjäätikön alla.[1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moreenimuodostumakenttä sijaitsee Vidzemen ylängön lounaispuolella Ropažin tasangon itäpuolella. Alueen pohjoispuolelta virtaa ohi Koivajoki ja eteläpuolelta Väinäjoki. Näiden rantakaupungit Sigulda ja Azkraukle sijaitsevat sen reuna-alueella. Ylängöltä alkava Väinäjoen sivujoki Ogre virtaa alueen halki. Alueen englanninkielinen nimitys viittaa kaltevaan tasankoon. Ylängön puolella alueen korkeus on 120 metriä mpy. ja lounaisreunalla se on 20 metriä mpy. Alueen pinnanmuodot ovat matalat kukkuloiden keskikorkeuden ylittäessä harvoin 20 metriä. Alueen korkein huippu kuuluu Keipeneen harjulle, jonka lakipiste kohoaa 142 metriä mpy. ja 42 metriä ympäristöään korkeammalle.[1]
Alueen moreenimuodostumia ovat drumliinit, juomumoreenit, päätemoreenit, reunamuodostumat ja harjut. Madlienan kentän puoliympyrän muotoisen alueen pinta-ala on 1 248 neliökilometrin, pituus 70 kilometriä ja leveys 5–33 kilometriä. Moreenimuodostumia on yhteensä lähes 1 500. Alueen länsireunassa kulkee pohjois-etelä- suuntainen Pohjois-Liettuan reunamuodostuma ja kaakkoisreunassa lyhyesti Keski-Liettuan reunamuodostuma. Viimeksi mainittu kiertää ylängön ylärinteitä ja kääntyy pohjoisrinteellä kohti itää. Alueen länsiosa koostuu Pohjois-Liettuan muodostuman 312 puskumoreenista, jotka muodostavat pohjois-etelä- suuntaisia kapeita selänteitä. Näiden joukossa on myös muutama harju. Harjuja on alueella yhteensä 161. Muita moreenimuodostumia ovat alueen 880 drumliinia ja 108 muuta moreenimuodostumaa, joihin sisältyy esimerkiksi juomumoreeneja ja reunamuodostumia (engl. Shear margin moraines).[1]
Drumiinit on kartoitettu ja mitattu ja tulokset julkaistiin vuonna 2012. Drumliinien pituus vaihtelee suuresti välillä 71–5 907 metriä, keskiarvon ollessa 843 metriä, ja leveys vaihtelee 42–1 681 metriä, keskiarvolla 278 metriä.[1]
Muodostumisteoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fennoskandian mannerjäätikkö on alkanut sulaa viimeistään 18 000 vuotta sitten (lyhennetään vs). Jäätikön eteläosissa on vaikuttanut Itämeren jäätikkövirta, joka on ollut mannerjäätikön suurin jäätikkövirta. Siitä haarautui Saarenmaan yli kulkenut Riian jäätikkövirta (engl. Riga Ice Stream), joka ilmaston lämpenemisen vuoksi oli ollut pysähtyneenä ja on herännyt uudelleen virtaamaan vanhimmalla dryaskaudella noin 18 000–15 000 vs. Ohentuneen jäätikön kulkuun on tällöin alkanut vaikuttamaan maaston korkeuserot ja jäätikkö onkin taipunut virtaamaan Vidzemen ylängön taakse. Tätä jäätikön osaa kutsutaan Zemgalen virtauskielekkeeksi (engl. Zemgale Ice Lobe).[1]
Keski-Liettuan reunamuodostuman reuna on sulamisen aikana vetäytynyt alas alangolle, minne on muodostunut Pohjois-Liettuan reunamuodostuma. Koska moreenimuodostumat sijaitsevat tämän rajan yläpuolella, on Keski-Liettuan muodostuman ajoitus noin 13 100 vs samalla muodostumien iän alaraja. Alueen kaakkoispäässä kulkevan Keski-Liettuan muodostuman ajoitus on 13 600 vs. Yleensä drumliinit muodostuvat kauempana jäätikön reunasta eli noin 100–200 km päässä, joten Keski-Liettuan muodostuma on tämän takia liian lähellä niitä. Voi olla, että moreenimuodostumat olivat jo olemassa kummankin reunamuodostuman syntyessä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Lamsters, Kristaps: Drumlins and related glaciogenic landforms of the Madliena Tilted Plain, Central Latvian Lowland. Bulletin of the Geological Society of Finland, 2012, 84. vsk, s. 45–57. Helsinki: Suomen geologinen seura. doi:10.17741/bgsf/84.1.004. ISSN 1799-4632. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 25.9.2021. (englanniksi)