Matti Hannila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matti Hannila
Matti Hannila Pohjan Prikaatin komentajan vaihdoksessa 1961
Matti Hannila Pohjan Prikaatin komentajan vaihdoksessa 1961
Henkilötiedot
Syntynyt10. elokuuta 1915
Kotka
Kuollut27. syyskuuta 1970 (55 vuotta)
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Suomi
Palvelusvuodet 1936–1970
Komentajuudet II/JR 4 (sijainen)
III/JR 4 1944-1945
Pohjan Prikaati 1958-1961
Reserviupseerikoulu 1961-1965
Panssariprikaati 1966
Kaakkois-Suomen sotilaslääni 1966-1970
Taistelut ja sodat Talvisota, Jatkosota
Sotilasarvo kenraaliluutnantti
Kunniamerkit SL 1.lk komentajamerkki
VR 2.lk sotilaallisista ansioista rauhan aikana

Matti Sakari Hannila (entinen Hannelin; 10. elokuuta 1915 Kotka27. syyskuuta 1970) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Hannilan vanhemmat olivat johtaja Väinö Johannes Hannelin ja Impi Alina (o.s. Nieminen). Hän liittyi Käpylän suojeluskuntaan 1927 ja hän kirjoitti 1935 ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta. Varusmiespalveluksensa Hannila suoritti lukion jälkeen 1936–1937 Suomen valkoisessa kaartissa Helsingissä, mistä hänet kotiutettiin reservin vänrikkinä.

Hän palveli Panssarirykmentissä ennen Kadettikouluun kirjoittautumista, mistä hän valmistui keväällä 1939 komennettuna Suomen valkoiseen kaartiin. Talvisodassa hän palveli Helsingistä kootun Jalkaväkirykmentti 11:n komppanianpäällikkönä ja sodan jälkeen hän jatkoi palvelustaan 4. prikaatissa komppanianpäällikkönä ja edelleen prikaatista muodostetun jatkosodan Jalkaväkirykmentti 4:n komppanianpäällikkönä. Hänet siirrettiin vuoden 1943 lopulla VI Armeijakunnan esikuntaan.

Hänet komennettiin kesällä 1944 takaisin Jalkaväkirykmentti 4:ään III pataljoonan komentajaksi, missä tehtävässä hän palveli sodan loppuun. Sodan jälkeen hän palveli Jalkaväkirykmentti 9:ssä kouluttajana ennen siirtymistään Taistelukoululle opettajaksi. Hän oli Pääesikunnan eri tehtävissä, kunnes hänet komennettiin 1958 silloisen Pohjan Prikaatin komentajaksi. Hänet siirrettiin Reserviupseerikoulun johtajaksi 1961, mistä hänet siirrettiin 1965 edelleen Pääesikuntaan komentopäälliköksi kenraalimajuriksi ylennettynä.

Hän palveli vuoden 1966 alun Panssariprikaatin komentajana ollen harvoja kenraalin arvoisia joukko-osaston komentajia. Parolannummellalta hänet siirrettiin Kaakkois-Suomen sotilasläänin komentajaksi. Hän kuoli komentajana ollessaan 27. syyskuuta 1970 vain 55-vuotiaana.

  • Reservin vänrikki 1937
  • Vänrikki 1939
  • Luutnantti 1940
  • Kapteeni 1941
  • Majuri 1944
  • Everstiluutnantti 1954
  • Eversti 1958
  • Kenraalimajuri 1965
  • Kenraaliluutnantti 1968.
  • Suomen Leijonan 1.lk komentajamerkki
  • 2.lk Vapaudenristi sotilaallisista ansioista rauhan aikana
  • 3.lk Vapaudenristi tammenlehvien kera
  • 3.lk Vapaudenristi miekkojen kera
  • 4.lk Vapaudenristi miekkojen kera
  • Talvisodan muistomitali
  • Jatkosodan muistomitali