Megatiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Megatiede (engl. Big Science, suuri tiede) on termi, jolla viitataan tieteenhistoriassa toisen maailmansodan aikaan ja sen jälkeen tapahtuneeseen muutokseen, jossa tieteen tekemiseen tarvittavat ja käytettävät resurssit kasvoivat.

Termin ensimmäisenä esittäjänä pidetään Alvin M. Weinberg, joka Science-lehden artikkelissaan vuonna 1961 vertasi tieteen 1900-luvun saavutuksia aikaisempiin ihmisen saavutuksiin kuten pyramidit ja Versailles. Hän esitti myös että keskiaikainen uskonnollisen totuuden etsintä olisi korvautunut tieteellisen totuuden etsinnällä ja keskiajan monumentit kuten Notre Dame olisi korvautunut suurilla raketeilla, suurienergiaisilla kiihdyttimillä ja muilla uusilla monumenteilla. [1]

Toinen maailmansota toi tieteeseen suuret valtioiden rahoittamat tutkimushankkeet ja -laitokset. Näistä, usein sotilaallisista, hankkeista tunnetuin oli Yhdysvaltain Manhattan-projekti, jonka tuloksena syntyi ydinase. Rakennetuissa tutkimuslaitoksissa työskenteli tuhansia tieteilijöitä ja insinöörejä ja valtioista tuli tieteilijöiden ensisijainen tukija. Aiemmin keskeinen mesenaattien rahoittama sekä omakustanteinen tieteen tekeminen jäi suhteellisesti volyymiltaan marginaaliseksi.

Määritelmiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Megatieteen tunnusmerkkeinä pidetään tavallisesti seuraavia:

  • Suuret budjetit: Tieteilijöiden ei tarvinnut enää turvautua hyväntekijöiden ja teollisuuden tukeen vaan valtiot tukivat varsinkin sotilaallisia sovelluksia omaavia tutkimuksi ennen kokemattomilla resurseilla.
  • Suuret henkilöstöt: Tutkimushankkeiden kasvaessa yhdessä hankkeessa toimivien tieteilijöiden määrä kasvoi jopa tuhansiin. Tämä aiheuttaa ongelmia tieteellisten saavutusten tunnustusten jakamiseen. Esimerkiksi Nobel-palkinto, jaetaan korkeintaan kolmelle tieteilijälle, mikä perustuu 1800-luvun tieteen harjoittamisen tapaan, jossa yhdessä hankkeessa oli tavallisesti korkeintaan muutama tieteilijä.
  • Suuret koneet: Ernest Lawrencen syklotronista alkaen suuret laitteet ovat olleet tyypillinen suuren tieteen tunnusmerkki.
Suuret kilometrejä halkaisijaltaan olevat syklotronihiukkaskiihdyttimetit ovat tyypillisiä esimerkkejä suuresta tieteestä. Kuvassa Fermilabin Tevatron.

1900- ja 2000-luvun vaihteessa perinteisten "suurten tieteiden", fysiikan ja tähtitieteen, rinnalle on noussut esimerkiksi biologia, ilmeisimpänä hankeenaan Human Genome Project.

Kansainvälinen Megatiedefoorumi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen Megatiedefoorumi (engl. Megascience Forum) perustettiin 1992 antamaan konsultaatiota virkamiehille suurten tiedeprojektien politiikasta.[2] Megatiedefoorumiin kuuluu OECD-maita ja Euroopan komissio.

  1. Alvin M. Weinberg, "Impact of Large-Scale Science on the United States" Science 134, no. 3473 (21 July 1961), p. 161–164.
  2. J. Thomas Ratchford ja Umberto Colombo: Megascience (s. 7) Unesco world science report. Viitattu 2.9.2008. (englanniksi)
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.