Mielikki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo muinaissuomalaisesta jumalattaresta. Nimellä Mielikki on myös muita merkityksiä.

Mielikki (Aninka) oli muinaissuomalaisten uskonnon jumaluus, naispuolinen metsänhenki. Mielikki oli metsän kuninkaan Tapion vaimo. Metsästysuskomusten mukaisesti metsästäjien oli joskus puheltava ja laulettava viettelevästi sekä imartelevasti Mielikille saadakseen tältä lahjana saalista. Mielikkiä pidettiin metsän "taloustöiden" eli siistimisen, koristelun ja kaunistamisen hoitajana. Työn tuloksia, metsän kauneutta, kuten myös Mielikin omaa kauneutta, kannatti metsässä liikkuessaan kehua. Mielikin uskottiin myös lepyttävän miestään Tapiota, jos tämä tuli huonolle tuulelle ja usutti voimat metsämiehiä vastaan.

Harvoin ihmisille näyttäytyessään Mielikki usein huvikseen pukeutuu Tapion harmaaseen naavaturkkiin ja -hattuun. Katsojan silmissä kuusikossa kulkee höperö vanhus, joka laskee mättäiden marjoja. Ihminen ei voi tietää, että metsän ylväs emäntä siinä arvioi tulevaa mustikkasatoa.

Mielikki on taitava parantaja. Hän hoitaa ansoihin jääneet käpälät ja tassut, pesästä pudonneet linnunpoikaset sekä metsokukkojen taisteluhaavat. Metsän parantavat kasvit hän kerää huolellisesti talteen, ja niinpä hänellä on sopivia rohtoja myös ihmisten vaivoihin, jos joku vain keksii käydä pyytämässä. Mielikin käyttämiä kasveja ovat muun muassa kanerva ja kataja.

Mielikkiä rukoiltiin erityisesti pienriistaa pyydettäessä. Pienriistan pyytäjän, sienestäjän ja marjastajan kannatti lausua metsään mennessään:

"Siniviitta, viidan eukko, / mieluinen metsän emäntä! / Anna tie, avaa portti / minun metsällä käydessäni."

Mielikin nimi juontuu onnea ja kohtaloa merkinneestä mielu-sanasta. Kalevalassa Lemminkäinen kutsuu Mielikkiä myös Mimerkiksi:

"Tapion talon isäntä / Tapion talon emäntä / Metsän ukko halliparta / Metsän kultainen kuningas / Mimerkki, metsän emäntä / Metsän armas antimuori / Siniviitta viian eukko / Punasukka suon emäntä!"

  • Vollmer, Wilhelm: "Wörterbuch der Mythologie". Digitale bibliothek CD-ROM edition (containing the text of the 3rd edition from 1874). © Directmedia Publishing GmbH Berlin, 1999. ISBN 3-932544-22-6
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.