Muromachi-kausi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Muromachi-kausi (jap. 室町時代, Muromachi jidai), joka tunnetaan myös nimellä Ashikaga-kausi, on Japanin historian ajanjakso noin vuosivälillä 1333–1573.[1] Sen aikana valta Japanissa oli nimellisesti keskittynyt Ashikaga Takaujin perustaman Ashikaga-shōgunaatin haltuun. Kauden katsotaan päättyneen vuonna 1573, jolloin viimeinen shōgun Ashikaga Yoshiaki ajettiin pois pääkaupunki Kiotosta Oda Nobunagan johdolla.

Kausi jaetaan yleensä kahteen osaan. Nanboku-chō-kaudella (1336–1392) Japanissa oli kaksi keskeistä hovia, pohjoinen ja eteläinen, kun taas Sengoku-kautta (1467–1573) leimasivat poliittiset levottomuudet ja jatkuvat sodat.

Kausi on saanut nimensä Kiotossa sijainneen Muromachi-alueen mukaan, jossa kolmas shōgun Ashikaga Yoshimitsu piti hoviaan.[1] Yoshimitsu myönsi lisää valtaa aluepäälliköilleen, joita alettiin ajan kuluessa kutsua daimioiksi.

Eurooppalainen vaikutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nanban-laivoja saapumassa Japaniin. Maalaus 1500-luvulta.

Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat Japaniin Muromachi-kauden lopulla, jolloin portugalilaiset löytöretkeilijät laskivat maihin eteläisessä Kyūshūssa vuonna 1543. Kahdessa vuodessa he perustivat vakituisia kauppasatamia ja aloittivat japanilaisten ja eurooppalaisten välisen kaupankäynnin (Nanban-kaupan kausi). Eurooppalaiset toivat mukanaan muun muassa tuliaseita, kelloja ja tupakkaa, joita vaihdettiin japanilaiseen kultaan ja hopeaan. Tuliaseiden käyttöönotto Japanissa merkitsi kuitenkin myös daimioiden välisten paikallisten sotien tuhoisuuden kasvua. Myöhemmin Japaniin saapui myös espanjalaisia (1587) ja hollantilaisia (1609).

Eurooppalaisten saapumisen myötä jesuiitat toivat kristinuskon Japaniin. Monet daimiot ja kauppiaat olivat innokkaita kääntymään kristinuskoon saavuttaakseen paremmat mahdollisuudet kaupankäynnissä eurooppalaisten kanssa[2], ja vuoteen 1560 mennessä Kiotosta olikin tullut tärkeä lähetystyön keskus Japanissa. Vuoteen 1582 mennessä 150 000 ihmistä (2 % Japanin väestöstä) oli kääntynyt kristinuskoon. Shōgunien vastustus uutta uskontoa kohtaan kuitenkin kasvoi Japanin yhtenäistyessä ja avoimuuden muuhun maailmaan kasvaessa ja Tokugawa-kaudella kristittyjen kohtelu muuttui huonompaan suuntaan. Kristittyjen teloitukset alkoivat vuonna 1597, ja vuoteen 1640 mennessä kristinuskon kitkemisestä oli tullut kansallinen tavoite.

  1. a b Muromachi period Encyclkopedia Britannica. Viitattu 9.7.2013.
  2. hMuromachi Period Japan Guide. Viitattu 9.7.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.