Nunnauuni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
NunnaUuni Oy
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 2007
Toimitusjohtaja Johannes Uusitalo
Avainhenkilöt Juhani Lehikoinen, perustaja ja hallituksen puheenjohtaja; Johannes Uusitalo, toimitusjohtaja
Kotipaikka Juuka, Suomi
Toimiala Kivituotteiden valmistus
Tuotteet Takat, takkaleivinuunitI leivinuunit
Liikevaihto 5,1milj. (2021)
Henkilöstö Noin 50 (2022)
Kotisivu http://www.nunnauuni.fi

Nunnauuni Oy on vuonna 2007 perustettu yritys, joka valmistaa, markkinoi ja myy tulisijoja. Yritys on vuonna 1982 perustetun Nunnalahden Uuni Oy:n tytäryhtiö. Molempien yritysten kotipaikka on Juuka. Yritys hyödyntää tutkimusten mukaan tulipesän kuumuuteen erittäin hyvin soveltuvaa Mammutti-vuolukivilajia ja yli satavuotiasta alueen uunimestareiden tulisijaosaamista. Ne ovat mahdollistaneet Kultaisen Tulen -puhtaan kaasutuspalomenetelmän kehittämisen. Päätoimipaikka, tuotantolaitokset ja kaivos sijaitsevat Juuan Nunnanlahdessa Pohjois-Karjalassa. Päämarkkina-alueina on Suomen lisäksi Keski-Eurooppa ja Baltia.

Perinteitä vaalivasta yrityksestä moderniksi tulisijavalmistajaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NunnaUuni on perustettu aiemmin Lössän alueeksi kutsutulle vuolukiviesiintymälle Juuan Nunnanlahdessa Pohjois-Karjalassa. Siitä oli otettu kiveä jo yli 100 vuotta sitten, mutta toiminta tyrehtyi ensimmäisen maailmansodan aikana, kun kivitoimitukset rakennuksiin loppuivat. NunnaUunin perustajan, hallituksen puheenjohtajan Juhani Lehikoisen isä ja isoisä työskentelivät aikanaan kaivoksella. Vuonna 1981 Juhani Lehikoinen haki ja sai valtauksen Lössän alueesta.

Juhani Lehikoinen perusti Nunnanlahden Uuni Oy:n vuonna 1982 yhdessä veljensä Kalevi Lehikoisen sekä pitkän linjan uunimestareiden, Paavo Lehikoisen ja Jouko Lehikoisen kanssa yhdistämällä perinteisen nunnanlahtelaisen uunien rakentamisosaamisen teolliseen toimintaan. Yritys kehitti ja valmisti vuolukiven työstökoneet itse, sillä sen aikaisissa laitteissa ei hyödynnetty vielä nykyaikaisia työstömenetelmiä.

Yritys työllisti ensimmäisen vuoden aikana 10 henkilöä. Ensimmäisen tuotteensa, leivinuunin, NunnaUuni toi markkinoille vuonna 1983.

Yritys kasvoi nopeasti öljykriisin seurauksena koko 1980-luvun. Se aloitti vuonna 1985 useamman vuoden kestävän, mittavan investointiohjelman tehdashalleihin ja koneisiin. Vientitoiminta Keski-Euroopan markkinoille aloitettiin Saksasta vuonna 1986, ja vuosituhannen vaihteessa NunnaUuni nousi yhdeksi Suomen suurimmista tulisijavalmistajista.

Tänä päivänä yrityksen keskeiset markkinat ovat Suomen lisäksi Keski-Euroopassa ja Baltian maissa. NunnaUunin myynnistä noin 80 prosenttia tulee viennistä.

Kivitutkimuksista tietoa vuolukivilajien ominaisuuksista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla tutkijat alkoivat tutkia vuolukiviä tieteellisesti, ja vuosikymmenen lopulla valmistuivat tutkimukset eri vuolukivilaaduista.[1] Myöhemmin Anne Huhta tutki vuonna 2019 julkistetussa väitöskirjassaan eri vuolukivilajeja,[2] jonka perusteella vuolukivilajeille luotiin yksiselitteinen ja tarkka mineraalikoostumukseen perustuva luokittelu- ja nimeämiskäytäntö. Samalla kehitettiin uusi testausmenetelmä, jolla voidaan tutkia erilaisten luonnonkivien termisen sokin kestävyyttä sekä tulipesän seinämien pinnassa ajan myötä tapahtuneita mineralogisia muutoksia. Tutkimustulokset vahvistivat, että Mammutti-vuolukivi johtaa erittäin hyvin lämpöä.

NunnaUunin kaivos sijaitsee Nunnanlahden vihreäkivivyöhykkeellä, joka sisältää erilaisia vuolukivilajeja. Ne omaavat koostumukseltaan ja rakenteeltaan erilaisia ominaisuuksia, jotka on tunnettava oikeiden materiaalien valitsemiseksi tulisijoihin.

Yrityksellä on yksinoikeus kaivoksesta saatavaan, pehmeään ja kestävään luonnonkiveen, joka on nimetty Mammutti-vuolukiveksi.[3] Tämä voimakkaasti suuntautunut vuolukivilaji luokitellaan karbonaattivuolukiveksi. Sen sisältämä karbonaatti on hienorakeista magnesiittia ja siinä on pienisuomuista, rypyttyneesti suuntautunutta talkkia. Tutkimukset osoittivat, että NunnaUunin tulisijojen materiaalina käytettävä Mammutti-vuolukivi kestää ja varaa hyvin lämpöä.  Kairaustutkimusten perusteella kaivoksessa riittää kiveä satojen vuosien tuotantoon.

Puhtaan palamisen edelläkävijä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun lopulla yritys kehitti "Kultaisen Tulen"[4] eli puhtaan kaasutuspalomenetelmän, joka takaa lähes päästöttömän palamisen. Samaan aikaan yritys kehitti myös ensimmäisen varaavien tulisijojen testimenetelmän SAA142/222:n yhteistyössä saksalaisen testilaitoksen, Fraunhofer Instituutin kanssa. Varaavat takat uudistettiin Kultaisella Tulella, ja yritys oli ensimmäinen Suomessa, jolla oli puhtaan palamisen menetelmää hyödyntävät tulisijat. Kultainen Tuli on ollut käytössä kaikissa NunnaUunin varaavissa takoissa ja takkaleivinuuneissa yli kaksikymmentä vuotta.

Viennin voimakkaan kasvun aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla yrityksen kasvu jatkui. Sen liikevaihto oli suurimmillaan vuonna 2006. Samana vuonna tasavallan presidentti myönsi Nunnanlahden Uunille viennin kansainvälistymispalkinnon.

Tytäryhtiö NunnaUuni Oy perustettiin vuonna 2007 vastaamaan tuotteiden valmistuksesta, myynnistä ja markkinoinnista. Varaavien tulisijojen kehitys jatkui aktiivisena ja vuonna 2011 markkinoille tuotiin varaavat injektoritakat,[5] jotka on suunniteltu erityisesti energiatehokkaiden kotien tarpeisiin.

NunnaUunin panostus kehitykseen sai tunnustusta Kultaisen Tulen puhtaan palamisen ja Mammutti-vuolukiven yhdistelmästään voittamalla Mustahiili-kampanjan innovaatiokilpailun vuonna 2019.[6] Kilpailussa haettiin ratkaisuja mustahiilipäästöjen vähentämiseksi.

Energiakriisi siivittää kasvua 2020-luvulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NunnaUunien kysyntä on kasvanut voimakkaasti 2020-luvulla energian hinnan nousun ja sisustusbuumin myötä. Varaavia tulisijoja hankitaan turvaamaan lämmön saantia, ja toisaalta koronan aiheuttama kotoilu on kasvattanut kuluttajien kiinnostusta sisustamiseen.

Vuonna 2022 yritys juhlisti 40-vuotisjuhlavuotta ja sen perustaja Juhani Lehikoisen yrittäjyyttä.[7] Samalla yritys toi markkinoille maailman ensimmäisen leivinuunin, joka varaavana tulisijana alittaa EcoDesign -päästörajat.[8]