Omenakääriäinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Omenakääriäinen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Kääriäismäiset Tortricoidea
Heimo: Kääriäiset Tortricidae
Alaheimo: Kirjokääriäiset Olethreutinae
Suku: Cydia
Laji: pomonella
Kaksiosainen nimi

Cydia pomonella
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Omenakääriäinen Wikispeciesissä
  Omenakääriäinen Commonsissa

Omenakääriäinen (Cydia pomonella) on pieni perhoslaji, jonka toukat aiheuttavat suurta vahinkoa omenille (Malus) ja muutamille muille hedelmäpuille.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuinen perhonen on noin senttimetrin pituinen. Siiven pohjaväri on punertavan harmaa ja sen poikki kulkee useita, ohuita vaaleanharmaita viiruja, erityisesti siiven keskivaiheilla. Siiven kärkiosassa on laaja ruskeankirjava laikku. Lepäävä perhonen pitää siipiään kattolaskuisesti ruumiin sivuilla.[2]

Täysikasvuinen toukka on reilun senttimetrin pituinen ja mustaa päätä lukuun ottamatta väriltään punertava.

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on peräisin Euroopasta, mutta levinnyt ihmisen mukana jokseenkin kaikkialle. Aikuiset perhoset lentävät toukokuulta elokuulle, mutta pääasiallinen lentoaika on omenan kukinnan jälkeen kesäkuussa. lajilla on usein kaksi sukupolvea kesän aikana.[3]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääriäisen toukka kaivertaa omenaan laajan, sen siemenkotaan asti ulottuvan käytävän. Laji talvehtii täysikasvuisena toukkana puun kaarnan raoissa.

Omenakääriäisen saalistajia luonnossa ovat ainakin seuraavat: Agonum punctiforme, Agulla xanthostigma, Anisodactylus californicus, Calathus ruficollis, maakiitäjäiset (Carabidae), Cheiracanthium mildei, Clivina impressifrons, Diaea dorsata, isopihtihäntä (Forficula auricularia), Harpalus pensylvanicus, Ixeuticus martius, sinitiainen (Cyanistes caeruleus), talitiainen (Parus major), Poecilus cursitor, Pterostichus chalcites, Pterostichus lustrans, aitosysikiitäjäinen (Pterostichus melanarius) ja hopearilli (Zosterops lateralis).[4]

Toukat elävät useissa hedelmäpuissa, erityisesti omenassa ja päärynässä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]