Percy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Percy on Englannin historiassa tunnettu aatelinen sukunimi. Nimeä kantoi ensin suku, joka polveutui William de Percistä (s. n. 1030, k. 1096), joka oli yksi Vilhelm Valloittajan seuralaisista. Perci sai suuret tilukset Yorkshiressa ja Lincolnshiressä. Nimi on johdettu Percin paikkakunnasta Normandiassa, nykyisessä La Manchen departementissä. Suku kuoli miehenpuolelta jo hänen pojanpojassaan, mutta tämän sisar Agnes de Perci meni naimisiin Joscelin de Louvainin kanssa, joka oli Louvainin kreivin Godfreyn aviollinen tai avioton poika ja Henrik I:n toisen puolison Louvainin Adelizan veli. Heistä polveutuu Percy-suku, jolla oli keskiajalla niin merkittävä poliittinen rooli Pohjois-Englannissa ja joka sammui vuonna 1670. Suvun päämies oli yhdeksän sukupolven ajan nimeltään Henry Percy, ja vuodesta 1377 lähtien päämiehellä oli Northumberlandin jaarlin arvo; esi-isien kartano oli siellä sijaitseva Alnwickin linna, joka oston kautta tuli suvun omaisuudeksi vuonna 1309 ja siitä tuli sen suuren vallan ja vaikutusvallan ydin tässä Skotlannin rajamaakunnassa. Northumberlandin viimeisen jaarlin tyttärenpoika tässä haarassa oli Somersetin herttua Algernon Seymour, joka vuonna 1749 sai mainitun jaarlin arvonimen ja kuollessaan vuonna 1750 jätti sen perinnöksi vävylleen Sir Hugh Smithsonille, joka vuonna 1766 sai Northumberlandin herttuan ja Percyn jaarlin arvonimet ja vaihtoi perheelleen sen entisen sukunimen Percyksi. Tähän sukuun kuuluvat sen jälkeiset nimenkantajat tähän päivään asti.[1][2]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.