Pioneer 10

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pioneer 10
Alkuperäinen nimi Pioneer-F
Pioneer 10 lähes valmiiksi koottuna Etelä-Kaliforniassa 20.12.1971
Pioneer 10 lähes valmiiksi koottuna Etelä-Kaliforniassa 20.12.1971
Organisaatio Nasa
Tehtävätyyppi Planeettatutkimus
Ohilennot Jupiter
Kohde Jupiter
Laukaisu 1972-03-033. maaliskuuta 1972
Cape Canaveral
Laukaisualus Atlas Centaur
Kohteessa 1973-12-044. joulukuuta 1973
Massa 258 kg
Teho 165 W
COSPAR ID: 1972-012A
Kaaviokuva Pioneer 10:n järjestelmistä

Pioneer 10 on Nasan Pioneer-avaruusohjelman avaruusluotain, joka laukaistiin 2. maaliskuuta 1972. Se on ensimmäinen ihmisen tekemä laite, joka on kulkenut asteroidivyöhykkeen läpi, tehnyt Jupiterista ensimmäiset lähihavainnot ja ohitti ensimmäisenä Kuiperin vyöhykkeellä sijaitsevan kääpiöplaneetta Pluton kiertoradan vuonna 1983.

Pioneer 10 jatkaa matkaansa tähtienvälisessä avaruudessa. Se ohittaa Härän tähdistöön kuuluvan Aldebaranin (α Tau, "Härän silmä") noin kahden miljoonan vuoden kuluttua. Tässäkään ei tosin voida puhua varsinaisesta ohilennosta. Välimatkaa jää useita valovuosia.

Laukaisu

Pioneer 10 ja Pioneer 11 ovat lähes identtisiä. Luotaimia rakennettiin kaksi, jotta Pioneer 11 voisi hoitaa tehtävän, jos Pioneer 10 sattuisi hajoamaan. Tähän järjestelyyn päädyttiin, koska kyseessä oli ensimmäinen lento ulkoplaneetoille ja luotainten oli pakko kulkea asteroidivyöhykkeen läpi. Molemmat luotaimet laukaistiin järeällä Atlas-Centaur-monivaiheraketilla, joka kykeni antamaan luotaimelle riittävän nopeuden suoraan matkaan kohti Jupiteria. Pioneer 10 & 11 kuvasivat ja tutkivat Jupiteria, Pioneer 11 myös Saturnusta. Pioneerit ottivat ensimmäiset lähikuvat Jupiterista sekä Saturnuksesta ja havaitsivat monia uusia asioita kuten sen, että Jupiter on pääosin nestemäinen.

Jupiterin ohilento moninkertaisti luotainten nopeuden, ja moottorien käyttö vielä lisäsi sitä. Planeettatutkimuksen päätyttyä luotaimet ohjattiin ulos aurinkokunnasta ja niiden liikkeitä alettiin tarkkailla huolellisesti. Luotaimet tutkivat kosmista säteilyä ja aurinkotuulen hiukkasia. Pioneer 11 vaikeni joulukuussa 1995 ja Pioneer 10 vaikeni tammikuussa 2003. Luotaimet on suunniteltu siten, että niiden kulkua pystytään seuraamaan tarkasti, toisin kuin esimerkiksi Voyager-luotaimet.

Pioneer 10:n ja 11:n sekä Voyager-luotainten lentoradat Aurinkokunnan halki

Pioneerien korkeus on 2,9 metriä ja leveyttä niillä on 2,74 metriä eli niiden lautasantennien halkaisijan verran. Alusten kahdeksan watin lähettimet käyttävät alusten lautasantenneja. Mittalaitteet ovat antennin alapuolella olevassa säiliössä, jonka lämpötilaa säädellään mahdollisuuksien mukaan. Maasta tulevat radiosignaalit vastaanotetaan kartion muotoisella antennilla, joka sijaitsee lautasantennin keskellä. Sähkö tuotetaan neljällä ydinparistolla kahden puomin päässä, jotka ovat noin kolmen metrin päässä pyörimisakselista. Luotaimen kolmas puomi on noin 6,6 metriä pitkä ja magnetometrit sijaitsevat sen päässä. Kahden puomin välinen kulma on aina 120 astetta. Luotainten plutoniumkennot tuottivat uusina kummassakin luotaimessa 2580 watin lämpötehon, josta muuttui sähköksi 160 wattia. Nykyisin Pioneer 10:n kennoista saadaan lämpötehoa enää 2000 wattia ja sähköä 60 wattia. Samoja tutkimuslaitteita Pioneer 10:ssä & 11:ssä on 11 kappaletta ja Pioneer 11:ssä on lisäksi yksi ylimääräinen laite. Koska luotaimen antennin on jatkuvan yhteydenpidon takia osoitettava tarkkaan kohti Maata, vaaditaan usein tapahtuvia suunnankorjauksia, jotka suoritetaan lyhyillä sopivasti suunnatuilla kaasusuihkuilla. Pioneerit eivät käytä tätä tekniikkaa vaan ne pyörivät lautasantennin akselin ympäri, koska usein toistuvat pienetkin suunnankorjaukset muuttavat luotaimen suuntaa ja nopeutta nykäyksittäin vaikeuttaen jatkuvaa nopeusseurantaa. Pyöriminen vakauttaa aluksen vähentäen huomattavasti tarvetta jatkuviin suunnankorjauksiin.

Pioneer-anomalia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Pioneer-anomalia
Taiteilijan näkemys Pioneer 10:stä ensimmäisten kuuden miljardin mailin jälkeen. [1]
Pioneer 10:n kuuluisa kullattu laatta. Vasemmalla ylhäällä on vedyn kaaviokuva, jonka perusteella voidaan päätellä käytettyjä yksiköitä. Vasemmalla on ilmaistu Auringon etäisyys joihinkin muihin tähtiin. Alhaalla on kaaviokuva aurinkokunnasta. Oikealla on kuva kahdesta valkoisesta alastomasta nuoresta ihmisestä kuvattuna luotaimen edessä.

Tämä ilmiö havaittiin vasta 1980, jolloin Pioneer 10 oli niin kaukana Auringosta, että aavevoima alkoi tulla esiin Auringon valon ja aurinkotuulen vaikutuksen takaa. Kyseessä on Aurinkoon päin suuntautuva kiihtyvyys, jonka aiheuttavan voiman suuruus on vain kymmenesmiljardisosa painovoimasta Maan pinnalla. Luotaimen nopeutta seurataan edelleen tarkalla Doppler-tutkalla ja seurannasta saatua nopeudenvaihtelua verrataan kaikkiin mahdollisiin luotaimen nopeuteen vaikuttaviin tekijöihin, jolloin tulokseksi saadaan aavevoima. Aluksi syynä pidettiin seurantamenetelmässä olevaa vikaa, mutta sitä ei löytynyt. Kaikki tulokseen vaikuttavat pienetkin tekijät pyrittiin ottamaan huomioon piinallisen tarkasti. Pioneer 11:ltä saatiin vahvistus aavevoimalle 1987, jolloin se oli riittävän kaukana Auringosta. Tässä tapauksessa seuranta-aika jäi lyhyeksi, sillä 1990 sattui laitevika ja luotain mykistyi 1995. Voyagereiltä vahvistusta ei voida saada niiden erilaisen navigointijärjestelmän vuoksi, mutta 19. tammikuuta 2006 laukaistu Nasan New Horizons -luotain on saatettu rakentaa ilmiön havainnointia silmällä pitäen.

Jupiter Pioneer 10:n kuvaamana. Jälkikäsitelty kuva.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]