Plenum plenorum

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Plenum plenorum (latinaa, suomeksi (täys)istuntojen (täys)istunto) oli joissakin kaksi- tai useampikamarisissa tai säätyjakoisissa kansanedustuslaitoksissa käytössä ollut täysistunto, johon ottivat osaa kaikkien kamarien tai säätyjen edustajat.[1] Suomessa se oli vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen mukainen kaikkien säätyjen yhteisistunto. Se oli kutsuttava kokoon, jos vähintään kaksi säätyä sitä vaati. Istuntojen istunnolla ei ollut lainkaan päätösvaltaa, vaan siellä voitiin ainoastaan keskustella asioista.[1][2] Suomessa plenom plenorum järjestettiin vain kahdesti. Ensimmäisen kerran se kokoontui vuoden 1872 valtiopäivillä pohtimaan yhteisten pysyvien tilojen hankkimista kaikille säädyille.[3] Toisella kerralla vuoden 1885 valtiopäivillä käsiteltiin porvarissäädyn vaalitavan muuttamista. Kumpikaan plenum plenorum ei johtanut mihinkään päätöksiin.[4]

  1. a b Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana plenum.
  2. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana plenum plenorum.
  3. Johanna Aminoff-Winberg (toim.): Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut, s. 76, 79. Minerva, Helsinki 2013.
  4. Alex Snellman: Suomen aateli – yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939, s. 153, 184. Helsingin yliopisto 2014.