Proterotsooinen eoni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Geologinen ajanlasku
Alkamisaika milj. v sitten Eoni
542 fanerotsooinen
2 500 proterotsooinen
4 000 arkeeinen
4 570 hadeeinen

Proterotsooinen eoni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten. Proterotsooisella ajalla mantereista tuli vakaita, happi lisääntyi ilmakehässä ja syntyi supermantereita monien mantereiden törmätessä toisiinsa. Edellisellä arkeeisella eonilla syntynyt elämä kehittyi bakteerien ja sinilevien kaltaisista alkeistumallisista ensin aitotumaisiksi 2,5–1,5 miljardia vuotta sitten. Monisoluiset syntyivät ehkä 1,5–1,0 miljardia vuotta sitten, viimeistään niitä oli noin 800 miljoonaa vuotta sitten, jolloin useimmat bakteerimatot, stromatoliitit oli syöty. Ajalta noin 2,0–1,8 miljardia vuotta sitten on rautaraitoja, niitä lienee syntynyt eniten noin 2,5–2,0 miljardia vuotta sitten raudan hapettuessa ilmakehässä olleen vapaan hapen takia. Ilmakehän vapaa happi lienee ollut fotosynteesin ja bakteerien kemiallisen toiminnan aikaansaamaa.

Vihreät levät syntyivät ehkä noin 1,3 miljardia vuotta sitten ja alkueläimiä saattoi olla hieman alle miljardi vuotta sitten. Ensimmäiset jääkaudet koettiin ainakin jo 2,3 miljardia vuotta sitten. Happipitoinen ilmakehä syntyi välillä 2,0–0,5 miljardia vuotta sitten.

Jättiläismanner Rodinia syntyi noin 1,1 miljardia vuotta sitten. Kauden lopulla ediacarakaudella noin 570 miljoonaa vuotta sitten eli ainakin kymmeniä alkueläinlajeja. Viimeistään proterotsooisen kauden lopussa maan lämpötila oli suunnilleen sama kuin myöhemmin fanerotsooisella kaudella, mutta melko varmasti jo kauden alussa.

Tai myös

  • <Varhaisproterotsooinen (Proterofyyttinen)
  • Myöhäisproterotsooinen (Paleofyyttinen)