Rojalismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Chouannerie-rojalisteja taistelemassa tasavaltalaisia vastaan Rochefort-en-terressa. Alexandre Blochin maalaus, 1885.

Rojalismi on poliittinen aate, jossa kannatetaan tiettyä monarkkia tai hallitsijasukua tietyn valtion hallitsijaksi. Sen kannattajia kutsutaan rojalisteiksi (ransk. royaliste) eli kuningasmielisiksi [1]. Terminä rojalismi eroaa monarkismista siten, että monarkisti kannattaa yleensä kuninkaanvaltaa, kun taas rojalisti asettuu kannattamaan vain tiettyä henkilöä tai sukua. Yleensä termiä käytetään istuvan monarkin tukijasta tai valtiomuodon vaihduttua henkilöstä, joka kannattaa aiemman hallitsijan tai hallitsijasuvun palauttamista valtaan.

Maassa, jossa kruunulla ei ole todellisia tavoittelijoita, rojalisti voi tarkoittaa lähes samaa asiaa kuin monarkisti. Sen sijaan esimerkiksi 1800-luvun Ranskassa rojalistit olivat jakaantuneet legitimisteihin, orleanisteihin ja bonapartisteihin, jotka kaikki kannattivat eri hallitsijasukuja. Vaikka kaikki edellä mainitut olivat yhdessä monarkisteja, he olivat eri puolta olevia rojalisteja.

Suomen vuoden 1918 kuningashankkeen yhteydessä puhutaan pelkästään monarkisteista eikä rojalisteista, koska suomalaisille kuningasvallan kannattajille kuninkaan henkilöllisyys oli toissijainen seikka.

  • Annukka Aikio ja Rauni Vornanen: Uusi sivistyssanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava 1993. ISBN 951-1-11365-8.
  1. Aikio ja Vornanen 1993, s. 532
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.