Rorsat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
RORSAT: Kosmos 954:n ydinreaktori.

RORSAT (Radar Ocean Reconnaissance Satellite) olivat Neuvostoliiton meritiedustelusatelliitteja 1970- ja 1980-luvuilla. Satelliittien kookkaiden tutka-antennin avulla paikallistettiin sotalaivojen liikkeitä maailman merillä.

RORSAT-satelliittiohjelman ensimmäiset testilennot tehtiin vuonna 1965, jolloin avaruuteen laukaistiin Neuvostoliiton Baikonurin avaruuskeskuksesta Kosmos 102 -satelliitti. Järjestelmän operatiivinen vaihe alkoi tiettävästi lokakuussa vuonna 1970. RORSAT-satelliitteja laukaistiin avaruuteen aina vuoteen 1988 saakka. Niistä viimeinen oli Kosmos 1932, joka laukaistiin avaruuteen 14. maaliskuuta 1988.[1]

Neuvostoliiton RORSAT-ohjelmassa kiertoradalle lähetettiin 33 reaktoria, näistä 31 oli tyyppiä BES-5, teholtaan n. 2 kilowattia. 1987 Neuvostoliitto laukaisi 2 suurempaa TOPAZ reaktoria (6 kW) (Kosmos 1818 ja Kosmos 1867), joiden toiminta-aika oli 6 kuukautta. Korkeamman kiertoradan TOPAZ-reaktoreilla varustetut satelliitit aiheuttivat kiertoradalla säteilyongelmia gammasäteilyä tarkkaileville tutkimussatelliiteille, koska fissioreaktorit kehittävät gammasätelyä toisin kuin radioaktiiviset lämpögeneraattorit (RTG). Matalan kiertoradan BES-5-reaktoreilla varustetut RORSATs eivät aiheuttaneet positronisaastetta magnetosfäärissä. (USA on laukaissut yhden reaktorin kiertoradalle, SNAP-10A vuonna 1965).

Satelliitti ja sen rata

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RORSAT-sarjan satelliitit olivat lieriömäisiä, 10 metrin pituisia rakennelmia. Sen halkaisija oli 1,3 metriä. Satelliitin kokonaismassa oli 3 800 kg. RORSAT-satelliittien energialähteenä toimi pieni ydinreaktori. Tässä käytettiin 90 % rikastettua Uraani-235:ää. Satelliitit laukaistiin noin 270 km korkeuteen radalle, jonka inklinaatio oli 65 astetta.[2] Toiminnan päätyttyä ydinreaktori lähetettiin korkeammalle radalle noin 900–1 000 km korkeuteen. Ydinenergian käyttö satelliitissa aiheutti päänvaivaa länsimaissa, sillä satelliitin vioittuessa koko satelliitti reaktoreineen olisi saattanut palata ilmakehään. Ydinonnettomuuden riski oli olemassa. Näin lopulta tapahtuikin, sillä RORSAT-sarjaan kuuluva Kosmos 954[3] putosi Kanadan luoteisosiin 24. tammikuuta 1978. Putoamispaikka oli asumattomalla alueella, mutta ympäristöön levisi radioaktiivisia kappaleita.