Rosenborgin linna
| Rosenborgin linna | |
|---|---|
 Rosenborgin linna vuonna 2017. |
|
| Sijainti | Kööpenhamina, Tanska |
| Rakennustyyppi |
kuninkaallinen linna museo |
| Rakennustyöt aloitettu | 1606 |
| Valmistumisvuosi | 1624 |
| Rakennuttaja | kuningas Kristian IV |
 |
|
Rosenborgin linna on kuninkaallinen linna, nykyisin museo Kööpenhaminassa. Linnan rakennutti Tanskan kuningas Kristian IV vuonna 1606 ja se valmistui vuonna 1634. Alunperin linna valmistui Kristian IV:n kesäasunnoksi. Rosenborg ja sitä ympäröivä Kuninkaan puisto sijaitsivat tuohon aikaan maaseudulla.[1] Kuninkaat asuivat linnassa 1700-luvun alkuun saakka.
Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linna edustaa renessanssityyliä. Rakennustyön ensimmäisessä vaiheessa 1606 alkaen rakennettiin yksikerroksinen, nykyistä linnaa lyhyempi rakennus. Vuosina 1612–1615 linnaa laajennettiin, ja siihen tehtiin toinen kerros ja kaksi pientä tornia. Kolmas kerros ja suuri torni lisättiin 1624 sekä yksi pienempi torni vielä 1634.[2]
Kuninkaan ja kuningattaren asunnot olivat ensimmäisessä kerroksessa. Vain kuninkaan huoneisto on säilynyt.[2]
Rakennuksen sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kruununkalleudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnaa on käytetty kuningaskunnan aarrekammiona vuodesta 1658. Sen kellarissa säilytetään Tanskan kruununkalleuksia, kuten esimerkiksi Kristian IV:n timanttikoristeista kruunua, helmiä ja posliinihahmoja.[1]
Talvihuone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paneloitu talvihuone (tansk. Vinterstuen) oli Kristian VI:n tärkeimpiä yksityistiloja. Tilassa sijaitsee huutoputket, jotka johtavat viinikellariin ja ylempänä sijaitsevaan huoneeseen.[1]
Pimeä huone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pimeä huone (tansk. Det mørke værelse) sisältää itsevaltiaiden vahakuvia ja muita esineitä. Tilassa säilytetään myös 1600-luvulta peräisin olevaa hupituolia, joka kasteli istujan vedellä. Tuoliin kätketty trumpetti soi uhrin noustessa ylös.[1]
Marmorisali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marmorisali (tansk. Marmogemakket) oli alun perin Kristian IV:n vaimon Kirsten Munkin makuuhuone. Fredrik III muutti huoneen sistuksen barokkityyliseksi.[1]
Fredrik IV:n kabinetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fredrik IV:n sisar Sophie Hedvig otti tilassa vastaan vieraita 1600-luvulla. Samalta ajalta ovat peräisin mylös tilan seinävaatteet. Tilassa sijaitsee myös Fredrik III:n ratsastajapatsas, joka on valmistettu norsunluusta, puusta ja kilpikonnan kuoresta. Tilan kasettikatto on peräisin Kristian IV:n ajalta.[1]
Ruusuhuone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruusuhuoneen (tansk. Rosen) seinät on koristettu kultaisilla lehdillä ja kuvioidulla nahalla. Tila on restaroitu samaan tyyliin, kuin tila oli ennen kuningasperheen muuttoa Frederiksbergin linnaan 1740-luvulla. Huone on muutettu neliön muotoiseksi ja alkuperäiset kalusteet, kattomaalaukset ja seinäkoristeet on tuotu tilaan takaisin Frederiksbergin linnasta.[1]
Ritarisali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ritarisali (tansk. Riddarsalen) on valmistunut vuonna 1624. Vuoteen 1750 tilatunnettiin Pitkäsalina. Alkuperäisistä kalusteista on jäljellä kaksi hollantilaista takkaa. Salissa on valkoiseksi rapattu katto, täyshopeiset barokkihuonekalust sekä Fredrik III:n valtaistuin 1660-luvulta.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kristian IV vietti linnassa suurimman osan ajastaan. Myös hänen seuraajansa Fredrik III asui linnassa. Kristian V asui etupäässä muualla mutta käytti turvallista Rosenborgin linnaa valtion ja kuningasperheen aarteiden säilytyspaikkana. Fredrik IV oli viimeinen kuningas, joka vielä asui Rosenborgin linnassa säännöllisesti. Hän kuitenkin rakennutti ylellisempiä palatseja, jonne hän ja hänen seuraajansa siirtyivät asumaan Rosenborgin sijaan. Viimeinen linnassa asunut kuninkaallinen oli kuninkaan sisar, jolla oli siellä huone vuoteen 1725 saakka. Sen jälkeen kuninkaalliset käyttivät linnaa enää erityistapahtumiin kuten syntymäpäiviin ja juhliin. Linnassa myös säilytettiin arvoesineiden lisäksi hovin huonekaluja, jotka olivat vanhentuneita mutta käyttökelpoisia.[2]
Rosenborgin linna avattiin julkiseksi museoksi 1838. Siellä on näytteillä Tanskan kuninkaallisten esinekokoelmat 1500-luvulta 1800-luvulle. Linnasta tuli valtion omaisuutta 1849, mutta sen yksityiskokoelmat säilyivät kuninkaan omaisuutena.[2]
Kuninkaalliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rosenborgin linnassa ovat asuneet seuraavat kuninkaalliset:[1]
- Kristian IV (1588–1648)
- Fredrik III (1648–1670)
- Kristian V (1670–1699)
- Fredrik IV (1699–1730)
- Kristian VI (1730–1746)
- Fredrik V (1746–1766)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Morelli, Marcello (toim.): The World's Greatest Royal Palaces. Grange Books, 2000. ISBN 1-84013-373-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rosenborgin linna Wikimedia Commonsissa
| ||||||
