Rupert Bunny

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rupert Bunny: Omakuva maalattu vuonna 1920.
Rupert Bunny: Jeanne maalattu vuonna 1902.

Rupert Charles Wulsten Bunny (29. syyskuuta 1864 Melbourne - 25. toukokuuta 1947 Melbourne), oli australialainen taidemaalari. Hän oli ensimmäinen australialainen taidemaalari, joka menestyi Pariisin Salongin näyttelyissä. Ranskan valtio osti kokoelmiinsa kolmetoista Bunnyn teosta. [1] [2]

Elämäkertaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bunnyn isä oli juristi Brice Frederic Bunny ja äiti saksalaistaustainen Hedwig Dorothea Wulsten. Poika sai äidiltään ohjeeksi, että älä ole koskaan tylsä. Bunny kävi koulunsa Melbournessa ja oleskeli vuoden 1881 Saksassa ja Sveitsissä. Matkoillaan hän oppi puhumaan ranskaa ja saksaa. Ulkomailta palattuaan Bunny kirjautui Melbournen yliopistoon opiskellakseen insinööriksi. [3] [4] [5]

Insinööriopinnot eivät Bunnyä kiinnostaneet. Hän lopetti ne ja halusi näyttelijäksi. Perhe vastusti ammatinvalintaa. Teatteriuran sijasta Bunny lähti Australian National Galleryn taideluokalle opiskelemaan maalaustaidetta. [3]

Lontooseen Bunny matkusti vuonna 1884, missä hän oleskeli kaksi vuotta. Lontoossa hänen taidekoulunsa oli St John's Wood Art School ja opettajana Philip Calderon. Hän halusi syventää opintojaan ja siirtyi Pariisiin, Jean-Paul Laurensin oppilaaksi. Laurens oli keskittynyt lähinnä akateemiseen historiamaalaukseen. Opintonsa Bunny suoritti loppuun Académie Colarossissa vuonna 1890. Bunnyn opinnot olivat käsitelleet paljolti historiamaalausta, mytologisia ja raamatullisia aiheita. Hän piirsi äidiltään kuulemia germaanitaruja ja isä kertoi tarinoita antiikin mytologiasta. Vuonna 1888 Bunny sai ensimmäisenä australialaisena taiteilijana kunniamaininnan Pariisin salongista.Hän alkoi pitää näyttelyjä myös Britanniassa. [3]

Jeanne Morel ja Bunny tapasivat vuonna 1895. Jeannesta tuli malli moniin Bunnyn maalauksiin, joissa alkoi olla prerafaeliittojen tyylisiä haaveellisia naishahmoja. Tätä ennen Bunny oli maalannut paljon raamatullisia ja mytologisia aiheita. Bunny ja Morel solmivat avioliiton vuonna 1902. [3] [2]

Uransa huipulla Bunny oli 1910- luvulla. Hän maalasi kuvia eleganteista naisista ja kauniista kesistä ja maalaukset sopivat Belle époque-ajan kriitikoiden ja ostavan yleisön makuun. Vuonna 1911 hän vieraili Australiassa ja piti suositut näyttelyt Melbournessa ja Sydeneyssä. Palattuuan Ranskaan Bunny palasi mytologisten aiheiden pariin ja työt saivat vaikutteita jälki-impressionismista. Lisäksi hän kiinnostui maisemamaalauksesta. Ensimmäisen maailsansodan vuodet 1914- 1918 Bunny työskenteli vapaaehtoisena sotasairaalassa. [2] [2] [6]

1920- luvulla Bunny oiti näyttelyitä Pariisissa, Melbournessa ja Sydneyssä. Vaimo kuoli vuonna 1933 ja Bunnyn elämän täyttivät taloushuolet. Taloushuolten johdosta hän muutti synnyinkaupunkiinsa Melbourneen. Siellä hän osallistui kulttuuririentoihin ja oli perustamassa nykytaiteeseen keskittynyttä Contemporary Art Societya. Vuodesta 1939 lähtien hän piti näyttelyn vuosittain.[3]

Viimeisinä vuosinaan Bunny omistautui musiikille. Hän sävelsi musiikkia baletteihin. Hänen töistään järjestettiin kattava näyttely vuonna 1946 Victorian osavaltion National Galleryssa. Häntä pidettiin tuolloin Australian merkittävimpänä taiteilijana. [3]

Valikoituja teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]