Sirkka Lamminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sopraano Sirkka Lamminen. Kuvaaja Heikki Tuuli.

Sirkka Lamminen (o.s. Lampimäki, s. 1973)[1] on suomalainen sopraano.

Lamminen on vieraillut solistina muun muassa Suomen Kansallisoopperassa[2], Savonlinnan oopperajuhlilla[3], Zürichin oopperassa, Rooman oopperassa[4], Hampurin valtionoopperassa[2], Bernin Stadttheaterissa[5], Opéra de Baugéssa Ranskassa[2] ja Viron kansallisooppera Estoniassa[6]. Sirkka Lamminen esiintyy aktiivisesti myös kotimaisten oopperayhdistysten produktioissa. Hän on esiintynyt Jyväskylän Oopperan, Seinäjoen Oopperayhdistyksen, Joensuun Oopperayhdistyksen, Opera Cavan, Vantaan Oopperayhdistyksen ja Suomalaisen Kamarioopperan solistina. Oopperatehtävien lisäksi Lamminen konsertoi säännöllisesti kuorojen ja orkesterien solistina kotimaassa ja ulkomailla.

Sirkka Lamminen toimii freelance-oopperalaulajana ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Näyttelijäntaiteen lehtorina, erikoisalana äänenkäyttö ja laulu. Hän on Alavudella järjestettävän Toivo Kuula -laulukilpailun taiteellinen johtaja. Lamminen oli myös tuomariston jäsen vuoden 2016 kilpailussa yhdessä Matti Salmisen, Johanna Rusanen-Kartanon ja Seppo Ruohosen (pj) kanssa. Lamminen toimi myös vuoden 2012 Toivo Kuula -laulukilpailun taiteellisena johtajana.[7]

Lamminen voitti vuonna 1999 Kangasniemen laulukilpailun.[3] Vuonna 2000 hän saavutti kolmannen sijan pohjoismaisessa Vox Unica -laulukilpailussa ja vuonna 2004 toisen palkinnon Timo Mustakallio -laulukilpailussa ja kolmannen palkinnon Lappeenrannan laulukilpailussa.[3] Ensimmäisessä Merikanto-laulukilpailussa vuonna 2001 Sirkka Lamminen oli finalisti ja hänet palkittiin Ukri Merikannon veistoksella. Sirkka Lammiselle myönnettiin Sibeliuksen suvun erikoispalkinto vuonna 2007 ensimmäisessä kansainvälisessä Jean Sibelius -laulukilpailussa.[8] Sirkka Lamminen oli semifinalisti kansainvälisessä Hans Gabor Belvedere -laulukilpailussa Wienissä vuonna 2002 ja The Queen Sonja International Music Competition -laulukilpailussa vuonna 2001 Oslossa.

Sirkka Lammisen ääniala on laaja ja hänen repertuaariinsa kuuluu kaikkiaan noin 40 oopperaroolia, pääasiassa lyyrisen ja dramaattisen koloratuurisopraanon sekä lyyrisen sopraanon rooleja. Lammisen ohjelmistossa on myös kirkkomusiikkia, barokkiteoksia, nykymusiikkia, orkesterilauluja ja yksinlauluja. Sirkka Lamminen on esittänyt länsimaisen taidemusiikin lisäksi monipuolista ohjelmistoa eri kokoonpanojen kanssa muun muassa kansanmusiikkia, musikaalilauluja, goottimetallia, jazzia, iskelmiä, rockia, lastenlauluja, poppia ja soulia.

Sirkka Lamminen valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi vuonna 2004 professori Seppo Ruohosen oppilaana.[3] Vuosina 2001–2003 hän opiskeli Zürichin kansainvälisessä oopperastudiossa.[3] Lamminen opiskelee tohtorintutkintoa varten Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, DocMus -yksikön taiteilijakoulutuksessa.[9] Lamminen on täydentänyt opintojaan yksityisesti ja osallistunut lukuisille mestarikursseille opettajinaan muiden muassa Edda Moser, Renata Scotto, Edita Gruberová, Elisabeth Schwarzkopf, Tom Krause, William Riley, Roland Hermann ja Matti Salminen.[3] Hän on opiskellut aikaisemmin laulua muiden muassa Hannele Valtasaaren (Keski-Suomen Konservatorio), Kaija Hjeltin (Jyväskylän yliopisto) ja Leena Kosolan (Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto) johdolla. Lamminen on opiskellut myös viulun- ja pianonsoittoa.

  • Taikahuilu: Yön kuningatar & Papagena (Mozart)
  • La Traviata: Violetta (Verdi)
  • Rigoletto: Gilda (Verdi)
  • Sevillan parturi: Rosina (Rossini)
  • Carmen: Micaëla ja Frasquita (Bizet)
  • La Fenice: Komisario Giovanna (Kimmo Hakola) kantaesitys
  • Fidelio: Marzelline (Beethoven)
  • Zaide: Zaide (Mozart)
  • Don Giovanni: Donna Anna (Mozart)
  • Don Giovanni: Donna Elvira (Gazzaniga)
  • Die Hochzeit des Figaro: Susanna (Mozart)
  • Bastien & Bastienne: Bastienne (Mozart)
  • Taika-ampuja: Ännchen (Weber)
  • Iloinen leski: Valencienne (Lehár)
  • Lepakko: Adele (J.Strauss)
  • La Rondine: Magda (Puccini)
  • Die Frau ohne Schatten: Falke (R.Strauss)
  • Siegfried: Stimme des Waldvogels (Wagner)
  • Parsifal: Blumenmädchen (Wagner)
  • Die Schöne Galathée: Galathee (Suppé)
  • Pépito: Manuelita (Offenbach)
  • Madame Herz und Herr M: sopraano (Hyytiäinen/Mozart) kantaesitys
  • Ryästö Lakeurelta: Yasmin-Konstanze (Mozart/Panula)
  • Die Entführung aus dem Serail: Konstanze & Blonde (Mozart)
  • Die Pilger von Mekka: Amine (Gluck)
  • Albert Herring: Miss Wordsworth & Cis (Britten)
  • Sulka: Kukka (Tapani Länsiö) kantaesitys
  • Rakkaimpani: Vaimo (Seppo Pohjola)
  • Kahvikantaatti: Lieschen (Bach)
  • Hansel und Gretel: Sandmann & Taumann (Humperdinck)
  • Ovela Kettu: Kettu Visukorva (Janáček)
  • Serse: Romilda (Händel)

Orkesteri- ja kirkkomusiikkiteoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • J. S. Bach: Johannespassio
  • J. S. Bach: Matteuspassio
  • L. van Beethoven: sinfonia nro 9
  • J. Brahms: Ein Deutsches Requiem op. 45
  • G. Fauré: Requiem
  • M. Gräsbeck: Festive Cantata
  • J. Haydn: Die Schöpfung (Gabriel)
  • J. Haydn: Theresienmesse, B-duurimessu
  • G. F. Händel: Messias
  • P. Kostiainen: Triduum Paschale
  • F. Mendelssohn Bartholdy: Lobgesang op. 52
  • A. Merikanto: Savannah-la-Mar
  • W. A. Mozart: c-mollimessu
  • W. A. Mozart: Exsultate, jubilate
  • W. A. Mozart: Requiem
  • M. A. Numminen: Fragen an Ludwig Wittgenstein
  • M. A. Numminen: Gedankenaustausch über Wittgensteins Bemerkungen
  • C. Orff: Carmina Burana
  • F. Poulenc: Stabat Mater
  • E. Rautavaara: Vigilia
  • E-P. Salonen: Floof
  • J. Sibelius: lauluja ja sovituksia mm. Norden, Jubal, Flickan kom ifrån sin älsklings möte, Demanten på marssnön, joululaulut
  • R. Strauss: Vier letzte Lieder
  • R.Strauss: Brentano Lieder
  • G. Verdi: Requiem