St Bartholomew-the-Great
| St Bartholomew-the-Great | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Sijainti | Lontoon City |
| Kirkkokunta | Englannin kirkko |
| Hiippakunta | Lontoon hiippakunta |
| Rakentamisvuosi | 1123 |
| Tyylisuunta | Romaaninen tyyli |
 |
|
St Bartholomew-the-Great on Lontoon vanhin seurakuntakirkko ja Lontoon Cityn vanhin rakennus. Tyyliltään romaaninen kirkko sijaitsee Smithfieldin alueella Cityn luoteisreunalla. Se perustettiin yhdessä läheisen St Bartholomew’n sairaalan kanssa vuonna 1123, kun Vilhelm Valloittajan poika Henrik I hallitsi Englannin kuningaskuntaa.[1][2]
St Bartholomew-the-Great selvisi vahingoittumattomana sekä Lontoon suuresta palosta (1666) että ensimmäisen ja toisen maailmansodan pommituksista.[1] Vuonna 1950 kirkko suojeltiin Grade I -luokan kohteena ja sen tudortyylinen porttirakennus Grade II* -luokan kohteena.[3][4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkon perusti Rahere, kuningas Henrikin suosiossa ollut hovimies. Kerrotaan, että kuningatar Matildan kuolema 1118 ja prinssi Vilhelmin hukkuminen Valkoisen laivan mukana 1120 järkyttivät Raherea niin pahoin, että hän koki hengellisen herätyksen ja lähti pyhiinvaellusmatkalle Roomaan.[5][6] Roomassa hän sairastui ja vannoi kuumehoureissaan perustavansa Lontooseen sairaalan köyhille, jos vain selviäisi koettelemuksestaan hengissä. Hänen rukouksiinsa vastattiin ja hän toipui sairaudesta.[5]
Paluumatkalla Lontooseen Pyhä Bartolomeus ilmestyi Raherelle näyssä ja käski tätä rakentamaan nimeään kantavan kirkon Smithfieldiin Lontoon laidalle. Rahere teki työtä käskettyä ja perusti vuonna 1123 Smithfieldiin kirkon, sairaalan ja luostarin augustinolaiskaniikeille. Hänestä tuli luostarin priori ja sairaalan johtaja kuolemaansa saakka vuonna 1145.[5] Hänet haudattiin alttaritilan pohjoislaidalle, ja haudalle pystytettiin vuonna 1405 hautapatsaalla koristeltu muistomerkki.[5][7]
Luostari lakkautettiin 1539, jolloin myös kirkon laiva purettiin. Muilta osin luostarin rakennukset jäivät ennalleen, ja kaniikkien kuoro jatkoi toimintaansa ja kirkkorakennus siirtyi seurakunnan alaisuuteen. Kuningatar Marian hallitessa Englantia kirkko oli jonkin aikaa dominikaaniveljien hallinnassa, mutta palasi seurakuntakäyttöön kuningatar Elisabetin noustua valtaan. Aikojen saatossa kirkko kärsi vaurioita ja jopa tuhoutui osittain ennen kuin sitä alettiin kunnostaa 1800-luvulla: ensin 1860-luvulla ja sitten 1880-luvusta eteenpäin arkkitehti Aston Webbin johdolla.[5]
Kirkon vieressä järjestettiin vuosina 1133–1855 Bartholomew’n markkinat Bartolomeuksen muistopäivästä (24. elokuuta) alkaen. Tapahtumaan liittyi akateeminen väittelytilaisuus, joka järjestettiin luostarin tiloissa. Markkinat lakkautettiin siveettöminä 1855 mutta herätettiin uudelleen henkiin 2023, kun St Bartholomew-the-Great ja St Bartholomew’n sairaala juhlistivat 900-vuotista taivaltaan.[5]
Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäisestä vuonna 1123 rakennetusta kirkosta on säilynyt vain osia: yksi holvinala laivasta, typistetty poikkilaiva ja holvatun kuorikäytävän ympäröimä apsis. Klerestorio, hirsikatto ja Neitsyt Marian kappeli ovat peräisin 1300-luvulta. Raheren hauta on säilynyt hyvässä kunnossa, ja lisäksi kirkossa on muita myöhempiä muistomerkkejä. Tiilestä rakennettu kirkontorni on 1600-luvun alkupuolelta.[3]
Kirkkoon kuuluu myös tudortyylinen porttirakennus, joka johti alun perin suoraan laivaan mutta johtaa nykyään kirkon pihamaalle. Portin rakensi William Scudamore -niminen mies vuonna 1595 peittämällä alkuperäisen kivisen sisäänkäynnin puurakenteilla. Myös tämä porttirakennus jäi piiloon, kun sen päälle rakennettiin 1700-luvulla yrjöjenaikainen liikerakennus. Alkuperäinen tudortyylinen porttirakennus löydettiin uudelleen vuonna 1917, kun saksalainen zeppeliini pommitti Lontoota. Porttirakennus restauroitiin vuoteen 1932 mennessä, ja siinä toimi koulu vuosina 1948–1979.[8]
Elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkko on esiintynyt tapahtumapaikkana useissa televisiosarjoissa ja elokuvissa, muun muassa Neljät häät ja yhdet hautajaiset (1994), Rakastunut Shakespeare (1998), Jutun loppu (1999), Amazing Grace (2006), Elisabet – kultainen aikakausi (2007) ja Kuningattaren sisar (2008).[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b About St Bartholomew the Great. Viitattu 8.5.2024. (englanniksi)
- ↑ St Bartholomew the Great City of London. Viitattu 8.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Church of St Bartholomew the Great Historic England. Viitattu 8.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Gatehouse to Church of St Bartholomew the Great Historic England. Viitattu 8.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g The History of St Bartholomew's St Bartholomew the Great. Viitattu 8.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Matilda (Maud) wife of Henry I Westminster Abbey. Viitattu 8.5.2024. (englanniksi)
- ↑ The founder: From the Royal Charter (1133) The Records of St. Bartholomew's Priory and St. Bartholomew the Great, West Smithfield: Volume 1. British History Online. Viitattu 8.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Johnson, Ben: St Bartholomew’s Gatehouse Historic UK. Viitattu 8.5.2024. (englanniksi)